sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Oranssi toppatakki vai mustavalkoinen järvi?


Easyjet kauppasi Pariisin metroissa parisen vuotta sitten lentojaan Helsinkiin oranssin toppatakin kuvilla (esimerkit tässä ja tässä). Metrokäytävillä törmäsi siis vierekkäin oranssiin toppatakkiin (Helsinki), kameliin (Agadir) ja varvassandaaliin (Malaga). Siitä sitten arpomaan mikä kohde olisi kiinnostava. Easyjet on sittemmin lakkauttanut Pariisi-Helsinki-lentonsa, luultavasti tosin kampanjasta riippumattomista syistä.

Easyjetin kampanjan tarkoituksena oli tietysti lähinnä mainostaa halpoja hintoja ja tuoda tunnettuutta lentoyhtiölle itselleen, ei niinkään mainostaa Suomea tai Helsinkiä. Silti mainos oli ärsyttävä, sillä keskivertoranskalainen tuntuu uskovan, että Suomessa on vain ikuista jäätä, pimeyttä ja kylmyyttä. Minuakin on useammin kuin kerran onniteltu ilmastopakolaisuudestani; pääsinhän leppeään ilmastoon suoraan ikijään syleilystä. "Vaikka onhan Pariisissakin ihan kauhean kylmää ja pimeää talvisin!", muistaa moni vielä lisätä.

Kuluneella viikolla törmäsin sitten näihin kuvan tunnelmallisen taiteellisiin mustavalkomainosjulisteisiin:





Kuvat ovat tyylikkäitä, kauniita ja ajattomia. Ne eivät itsessään tosin puhu mitään juuri Suomesta. Lapsia ei tunnista tyypillisiksi suomalaisiksi pellavapäiksi ja rantakuvat olisi voitu hyvin napsia Ranskassakin.

Huvikseni kaivoin Matkailun edistämiskeskuksen sivuilta kampanjan päämäärät:


"Silence, please
Vastapainona arjen kiireelle ja kiihtyvälle elämänrytmille Suomesta löytyy hiljaisuutta ja tilaa hengittää, jopa kaupungeissa. Matkailija saa ottaa rennosti, mökkeillä, saunoa ja nauttia puhtaasta luonnosta. Tuotteita esim. mökkeily, sauna, luonto- ja hyvinvointipalvelut." 


"Tärkeimpänä tehtävänä on saada Suomi mukaan aikaisemmin suunnittelu- ja haaveiluprosessiin ja lisätä Suomen tunnettuutta haluttavana matkakohteena."




"Hiljaisuuden kauneus"

Jos julistekampanjan päämääränä on tuoda kuvaa Suomesta vastapainona arjen oravanpyörälle, sijoitus metrokäytävien seinille on ainakin onnistunut. Métro, boulot, dodo -rytmin riuduttaman työmatkalaisen katse pysähtyy räikeiden rättimainosten keskellä tyynen tyylikkääseen mustavalkoiseen julisteeseen, ja mieli matkaa kauas lomalle. Toisaalta kuvissa itsessään ei ole mitään, mikä saisi kaipaamaan juuri Suomeen. Ranskassakin on maaseutua, hiljaisuutta ja rannalla leikkiviä lapsia. Mutta ehkäpä joku kaiken jo kokenut hipsteribobo haluaa poiketa euroineen myös Suomessa.



2 kommenttia:

  1. Heh, perjantai-iltana seurasin ikkunasta - ehkäpä juuri tuon julisteen innoittamina saapuneita (not) - ranskalaisturisteja, joiden ainoa ajatus taisi olla parhaan baarin etsiminen. Voin kertoa, että la beauté du silence oli kaukana. ;) Pointti oli, että luontoa Suomesta etsitään - joo; mutta harvemmin turistit hiljaisuudesta nauttivat, vaan tänne tullaan yllättäen bilettämään tai vähintään elämään äänekkäästi, ainakin Lappiin. Siinä mielessä kamppikset eivät oikein vastaa todellisuutta. Tai ehkä täällä ilman turisteja onkin hiljaista. :P

    Mutta kiva kun tulevat: oli aivan mielettömän hauskaa, kun kesällä kadulta kantautui ainakin 10 eri kieltä saman päivän aikana, joulukuussa kävelykatu oli kuin italialainen piazza (lunta oli vähän reilummasti) ja vuodenvaihde mentiinkin venäjää tapaillen.

    PS. Mitä mieltä olet tuosta Suomen lankarullalogosta? Se herätti vähän keskustelua taannoin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Hellu ja tosi kiva kun kommentoit! :)

      Joo, ehkäpä tolla kampanjalla etsitään jotain eliittituristeja, siis rikkaita ja hiljaisia. Tosin mihin ne sitä rahaa Suomessa kuluttavat, jos tarkoituksena on elää erämökissä koko loma...?

      "Hauska" kuulla, että ranskikset mölyävät muualla. Täällä kun ne pyörittelevät silmiään muista maista saapuville mölysaastuttajille.

      Enpä ollut tuohon rullalogoon kiinnittänyt mitään huomiota aikaisemmin. Mitä se mahtaa symboloida? Jotain tosi dynaamista luultavasti...?

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.