Maaranen

Caenin-matkalle ostamassani Marie Clairessa (syyskuu 2013) oli mukana myös suomalaisväriä. Lehdessä oli nimittäin sivun juttu Satu Maarasesta, joka palkittiin hiljattain Hyèresin kansainvälisillä muoti- ja valokuvafestivaaleilla.

"Todellinen muoti-ilmiö suoraan Suomen metsistä!", hehkutti Marie Claire.

Jutussa kehutaan Maarasen vaatimattomuutta ja lainataan voittajaa seuraavasti: "Monet haaveilevat näihin festivaaleihin osallistumisesta ja yrittävät sitä monta kertaa! En uskonut tulevani edes valituksi ensimmäisellä yrityksellä, saati sitten voittavani."

Lacosten taiteellisena johtajana toimivan Oliveira Baptistan johtama tuomaristo oli lehden mukaan valinnassaan yksimielinen.

Maarasen inspiraation lähteeksi kerrotaan mm. maataide, Givenchyn Audrey Hepburnille suunnittelemat haute couture -leningit sekä maastokuvioidut asut. Melko monipuolista.

Hyvä Satu! Onnea!

Linkkivinkkejä Satu Maarasesta kiinnostuneille:
Satu Maaranen & Marimekko
Satu Maarasen nettisivu
Satu Maarasen blogi




P.S. Käytänpä tässä tilaisuuden hyväkseni huomauttamalla, että kokosin tuohon pääotsikon alle blogin Pariisi-vinkkejä eri alasivuille. Näin niitä on tarpeen tullen toivottavasti helpompi löytää kuin pelkästään tageja selailemalla.

P.P.S. Olen huomannut, että blogiin on viime aikoina tullut jonkun verran liikennettä jouluun ja Pariisiin liittyvillä hakusanoilla. Ihan sen kunniaksi päätin korjata Flickrin kosauttamat kuvalinkit viime vuoden joulupostauksesta. Viime vuoden joulukuvia pääsee siis nyt ihailemaan täällä ja täällä. Tämän vuoden tarjonta lienee suurin piirtein samanmoinen, mutta siitä postailenen tarkemmin taas lähempänä joulua.

Rantaelämää pariisilaisittain

Se on taas kesä ja Pariisin rantakausi avattu. Koska viime vuonna blogissa poikettiin ydinkeskustan Paris Plagella, katsastetaan tällä kertaa lauantai-illan tunnelmia Bassin de la Villetten puolella 19. kaupunginosassa.

Ellet jaksa tihrustaa, klikkaa kuva isommaksi.

Villetten puolella hiekkaa on hieman vähemmän, mutta tunnelmaa enemmän.

Kanavalla pyöri jos jonkinlaista venhettä.

Kesäillassa kaikui vuoron perään rock'n'rollin ja tangon säveliä, kun tanssilavalla hulmutettiin helmoja ja pistettiin jalalla koreasti.

Vastakkaisella rannalla sai puolestaan varoa, ettei saanut petankkikuulaa päähänsä, sen verran tiheään petankkipelejä oli paikoin järjestetty.

Vaan mitä ovatkaan nuo tutunnäköiset puumötikät? Kyllä, kuten Facebookissa vinkkasin, le mölkky alkaa itse asiassa olla ainakin Pariisissa melko tunnettu laji. Ainakin joissain piireissä.

Niin petankki kuin mölkkykin vaativat tarkkaa harkintaa...

 

Elleivät urheilusuoritukset kiinnosta, rannalle voi aina tulla tietysti ihan vaan piknikille. 

Paris Plage - Bassin de la Villette 20.7. - 18.8.
Metro: Jaurès/Crimée/Laumière

Pohjoismaiden plussia ja miinuksia ranskalaisin silmin

Anteeksi, en nyt taida olla ehkä ihan päivänpolttavissa uutisissa, mutta en malta olla jakamatta Le Figarossa vuosi sitten julkaistua juttua, jonka satuin juuri ihan vahingossa löytämään aivan muuta googlatessani. Kun eikös meitä aina kuitenkin salaa kiinnosta, mitä meistä ajatellaan?

Jutussa pyöritellään, miten trendikkäitä Pohjoismaat tällä hetkellä ovat. Ja pohjoismaita käsittellään tietysti yhtenä pakettina. Mitäs niitä erottelemaan, hiustenhalkomista semmoinen. Mainitaan leffat (Millenniumit, Lars von Trier, Aki Kaurismäki) ja tietysti design (Iittala) sekä pohjoismaiset dekkarit (Arnaldur Indriðason, Camilla Läckberg, Henning Mankell, Jo Nesbø ja Johan Theorin).

Hauskin oli silti Le Figaron listaus Pohjoismaiden "plussista ja miinuksista". Listaan tähän niistä Suomea liippaavat. Käännökset allekirjoittaneen vapaasti laatimia.

Kuvituksena meikäläisen lähimarketista löytämät perjantaieväät.

"Näitä kadehdimme":

- Akseli Gallen-Kallela: "Suomalaisuuden vankkumaton kannattaja ja kansalliseepos Kalevalan omaperäinen maalari"
(Blogg. huom. Gallen-Kallela on mainitaan itse asiassa puffina käynnissä olleelle Orsayn museon erikoisnäyttelylle Une passion finlandaise).

- Arno Rafael Minkkinen: "Valloitti viime kesänä metron julisteet valtavilla kuvillaan, joissa luonto haastaa ihmisen. Tämä amerikansuomalainen on tähti kuin akrobaatti, vaatimaton ja upea."
(Blogg. huom. "Metron", siis ikään kuin Ranskassa saati maailmassa olisi vain yksi metro. Ja oho, allekirjoittaneelta livahti koko kuvashöy ohi silmien).

- Esko Männikkö: "Tämä vuonna 1959 syntynyt suomalainen on luonut kuvillaan samaa mitä Aki Kaurismäki on tehnyt elokuvillaan; melankolisen maailman, jossa huumori pelastaa (lähes) kaiken."

Kauralastu, tuo ruotsalainen erikoisuus. Tässä Monoprix'n "Pirkka-tuotteena".

- Daim: "Emme pääse yli tästä: suurin ruotsalainen huonekaluketju on poistanut herkkuosastonsa hyllyiltä tämän karamellillä täytetyn maitosuklaan, jota ostimme säkeittäin. Onneksi sitä on saatavilla muualta!"
(Blogg. huom. Pah. Ihan sama. Ennemmin minä tänne kaipaan ruotsalaiselta karkkihyllyltä vaikkapa Pollyja!)

- Graavilohen resepti: "Alkujaan maustetut kalafileet käärittiin koivuntuoheen ja kätkettiin jäähän. Jäljellä on tänään lohi, makean ja suolaisen yhdistelmä, alkoholi (mieluusti akvaviittia) ja tilliä.
(Blogg. huom. Ollaanpa me ihanan eksoottisia. Mihinköhän tuo makean ja suolaisen yhdistelmä mahtoi viitata?)

- Saamelaisranneke: "Poronnahkaranneke, jossa on hopealankainen kirjailu ja poronluinen kiinnitysnappi. Tämä lappilaisten käsityöläisten perinnetuote on myynnissä pariisilaisissa luksusputiikeissa".
(Blogg. huom. Eh...excusez-moi? Kuulosti hieman Lapin turisteille kaupattavalta kitchiltä, mutta mikä ettei. Kyseessä on näköjään ruotsalainen tuote.)

- Suomalaisen kapellimestari Esa-Pekka Salosen karisma: "Esa-Pekka Salosen kaltaisia sävelten veistäjiä on vähän, mutta hän on myös herkkä ja visionäärinen säveltäjä."

Ja toinen ruotsalaiserikoisuus, Pågenin minikorvapuusti. En oikeasti tiennyt, että näitä on täällä kaupan ihan tavallisessa marketissa. 

"Nämä he saavat pitää hyvänään":

- Salmiakki: "Suolainen lakritsa, jota suomalaiset himoitsevat ja jota tarjoillaan syvänmustina pikku makeisina. Nestemäinen versio vodkaan sekoitettuna lämmittää kuin untuvatakki"
(Blogg. huom. Typerykset.)

- Brunost: "Ruskea sylinteri, joka paljastuu hieman makeaksi juustoksi, joka on valmistettu vuohen- ja lehmänmaidosta. Eräät - erityisesti 5 miljoonaa norjalaista - himoitsevat sitä. Kaikeksi onneksi sitä on vaikeaa löytää Pariisista..."

- Pidättäytyminen: "Koko viikon uurastus kuitataan yhtenä ainoana iltana, perjantaisin, ruhtinaallisella kännäämisellä. Visuaalinen elämys on vähemmän miellyttävä."

- Viikinkityyli: "Aivan liian brutaali, jos rehellisiä ollaan."
(Blogg. huom. Jos tällä nyt viitataan ulkonäköön, niin epäilenpä, ettei tämän kirjoittanut ole seurannut ranskalaista rugbyä. Jos taas viitataan käyttäytymiseen, niin tämän kirjoittanut ei ole tainnut seurata ranskalaisia turistiryhmiä ulkomailla.)

Voi ihanat pikku einespullat, kohta teidät vapautan ahtaasta pussistanne.

- Mätä silakka (hapansilakka): "Ruotsalaisherkku, jonka haju on niin kuvottava, että tölkki pitää avata ulkoilmassa. 'Nauti' leivän, punasipulin, perunoiden ja (runsaan) ranskankerman kanssa, jotta maku peittyisi."

- Kestovaipat
(Blogg.huom. Siis mitä...?! Olenko nyt tosikko, kun tämä ihan oikeasti pikkuisen ärsytti.)

- Kuningas Kaarle Kustaa XVI: "Pohjoisen Berlusconi, tunnettu tempauksistaan kevytkenkäisten tyttölasten kanssa."
(Blogg. huom. Siis oo äm gee. Onko se 'naapurimmiäs' oikeasti jäänyt nyt kiinni? Kuvittelin, että ne olivat juoruja vain? Ei kai nyt Kalle Berlusconin tasoinen elostelija sentään ole. Eihän?).

- Mäkärä: "Pienenpieni ruotsalainen lentävä ötökkä, yhtä ahne kuin hyttynen. Siirtyy paikasta toiseen pilvimäisissä parvissa ja hyökkää ihon suojaamattomiin kohtiin."
(Blogg. huom. Se on kuulkaa mäkärä hurjempi kuin hyttynen! Ja on niitä kuulkaa Suomessakin! Ei ne ruotsalaiset voi ihan kaikkea omia, hei!)


--

Että semmoista meistä ajatellaan.

Itsenäisyyspäivitystä

Olen viimeksi viettänyt itsenäisyyspäivää Suomessa vuonna 2008. Olimme viikonloppumatkalla Tampereella, jossa Keskustorilla juhlistettiin itsenäisyyspäivää ilotulituksella ja pienellä puheella. Taidettiinpa siellä lurauttaa Maamme-laulukin. Esityksen päätteeksi yleisö taputti. Miekkosen mielestä lapasilla peitettyjen aplodien vaimea tumina oli äärettömän huvittava. Hän ei ollut ennen kuullut miltä kuulostaa, kun sadat käsineillä peitetyt kädet taputtavat.

Seuraava kulttuurishokki miekkoselle iski, kun hieman myöhemmin linnoittauduin hotellihuoneen television eteen. 

"Siis näyttävätkö ne tätä kättelyä koko illan?"

"Joo-o. Hyst nyt..."

"Ja siis ihmiset katsovat tätä kodeissaan?"

"Tämä on kuule koko vuoden katsotuimpia ohjelmia..."

"Miksi ihmeessä ihmiset haluavat katsoa kättelyä?"

"Se on sellainen Suomi-juttu, et sä voi ymmärtää..."

Nyttemmin katson itsenäisyyspäivän vastaanottoa netistä, jos suinkin ehdin ja kykenen. Saatan kuunnella Finlandiankin, jos joku jonkun mukavan version Facebookiin postittaa. 

Jonain vuonna voisi järjestää ihan oikeat itsenäisyyspäiväjuhlat. Ehkä jo ensi vuonna, eikös 6.12. osu silloin perjantaille?

Juhlan kunniaksi ajattelin etsiä kotoa suomalaisia tuotteita. Tällainen haastehan kiersi taannoin ulkosuomalaisblogeissa.

Iittalaa, Kartiota eri väreissä ja Kivi-tuikkukippoja myös. Meillä itse asiassa erityisesti talouden ranskalaisvahvistus on ihastunut Iittalaan.

Sukutaulusta paljastui, että paljasjalkaisilla pariisilaiskateillamme on suomalaisia esivanhempia. 

Muumitalon pohjapiirros hiirimatossa.

Luolamaalaushenkisiä lasinalusia, joiden tähän asti kuvittelin olevan suomalaisia, onhan ne ostettu suomalaisesta turistirihkamakaupasta. No eivät ole, vaan ne ovat ruotsalaisen taiteilija Heidi Langen käsialaa. Nomuthei, ilmansuunta oli oikea...

Marimekon uskollinen meikkipussukka ja Erisanin puhdistusgeeli, jonka voittanutta kasvonpuhdistusainetta ei ole.

Avaimenperänä rihkamakaupasta löydetty poronsarvesta (tai vastaavasta) kaiverrettu sydän, jossas lukee Finland.

Marimekon pannulappuja ja Hackmanin veitsiä. Lahjoja perheeltä.

Kaasuhellan sytyttämiseen tarkoitetut tulitikut majailevat Mariskoolissa.

Muumi-mukejahan ei ole koskaan liikaa.

Joukossa myös Herra Hakkarainen.

Saippua on ranskalainen oliivisaippua, mutta alunen on suomalaista käsityötä.

Peräisin kai Lahden suunnalta...?

Itsenäisyyspäivän kunniaksi menin viimein ostamaan lentoliput. Parin viikon päästä lähes pariksi viikoksi Suomeen. 

Meet My Project: Suomalaista designia Pariisissa

Meet My Projectin tarkoituksena on esitellä kansainvälisiä muotoilijoita ja suunnittelijoita, paljastaa uusia suuntauksia ja tuoda esille innovaatioita designissa.

Meet My Projectin näyttelyitä on ollut esillä neljästi vuodessa Pariisissa, Milanossa ja Tukholmassa. Näyttelyt yhdistetään tavallisesti alan suuriin ammattilaismessuihin, mutta se on suunnattu paitsi ammattilaisille myös suurelle yleisölle.

Tämänkertaisen LINK-näyttelyn on koonnut ranskalainen teollisuusmuotoilija Matali Crasset (joka itse kirjoittaa nimensä taiteellisesti pienillä alkukirjaimilla. Tosikkona kielipoliisina kieltäydyn noudattamasta ohjetta).

Minut houkutteli BHV-tavaratalon 5. kerroksessa sijaitsevalle näyttelypaikalle tieto siitä, että mukana oli mm. japanilaisten, ranskalaisten ja ruotsalaisten ohella myös suomalaisilta muotoilijoilta: Bette Eklundilta, Harri Koskiselta, Paola Suhoselta, Susan Elolta, Tapio Anttilalta ja Mikko Paakkaselta.

Pienehkö näyttelytila oli hauskasti toteutettu. Pyöreän huoneen suurista ikkunoista avautuva näkymä Pariisin kattojen ylle loi mielenkiintoisen kontrastin modernia henkiviin esineisiin. Retromainen oranssi yhdisti erilliset esineet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Kissaperheeseen sopimaton maljakko. (Lisa Hilland)

Palovaroittimia suomalaisittain. (Harri Koskinen & Paola Suhonen for Jalo Helsinki)

Viilua ja neonvärejä yhdisteleviä lautas-/tarjotinratkaisuja. (Takami Shimamura for Asahi)

Koiramainen lamppu. Usin-e & Pierre Stadelmann for L'Edito 

Pahvinen lamppuratkaisu. (Alexandre Bocher)

Sohva: Tapio Anttila for Pedro

Tapio Anttila for Pedro

Kahvalliset jakkarat sai pinoon. (Daniel Svahn)

Ensimmäinen mielleyhtymäni näistä kupposista oli WTC. (Ema Pradère)

Sinitaivas ja Pariisin katot loivat hauskan kontrastin sisätilan retrolle oranssille, jota ilman ulkopuolella avautuva Pariisi olisi saattanut varastaa huomion näyttelytilan esineiltä.

Kaikupohjaa sirkutukselle antava linnunruokintateline. (Florie Bichard)

Valaisinten innoitus lähti pilvistä. Nälkäiselle saattaa tulla mieleen perunalastu, tylsämieliselle pakkauspehmusteet.(Domei Endo)

Rinkulaisia lautasia. (Anais Gauthier)

Keraamisessa tarjottimessa on jo valmiina painaumat viinipulloista, viinilaseista ja kahvikupeista. (Pier Pitacco)

Retrokankaisen linnun sisään on kätketty valaisin. Pesä on söpö, mutta näyttää varsinaiselta pölynkerääjältä. (Pier Pitacco for Alessi )

Pier Pitacco

Meet My Project: LINK 12.9. - 3.11.2012
L'Observatoire de BHV (BHV-tavaratalon 5. kerros)
52, rue de Rivoli
Metro: Hôtel de Ville

Ranskankielinen katalogi täällä