maanantai 2. heinäkuuta 2012

Autolib'ailua - Vapaa kuin ilma

Kaupunkipyörät ovat loistava idea: paitsi että ne tarjoavat joustavan vaihtoehdon kaupunkiliikkujalle, ne myös vähentävät osaltaan ruuhkia, saasteita sekä tungosta metroissa, busseissa ja raitiovaunuissa.




Vuodesta 2007 käytössä olleet Pariisin kaupunkipyörät, Vélib'it, ovat muodostuneet todella toimivaksi ja suosituksi palveluksi. Ilmeisesti tästä innostuneena Pariisin kaupunki päätti laajentaa vastaavan palvelun vajaa vuosi sitten sähköautoihin. Näin syntyi Autolib'.




En ole ihan täysin vakuuttunut Autolib'in järkevyydestä. Sähköautoina niiden ekologinen jalanjälki on polttomoottoriautoja pienempi, mutta ne kuitenkin innostavat yksityisautoiluun. Ne lisäävät myös omalta osaltaan ruuhkia Pariisin ennestäänkin tukkoisilla kaduilla. Polkupyörissä on lisäksi varsin vähän hajoavia/hajotettavia osia, mutta autoissa sen sijaan on niin paljon liikkuvia osia, että toimivan ja kestävän palvelun ylläpito on vaivalloista ja hintavaa.




Vuorokausikortti Autolib'ille maksaa tällä hetkellä 10 euroa (+ 7 euroa kulutuksesta puolta tuntia kohti). Hinta ei siten välttämättä muodostu edullisemmaksi kuin perinteisten autovuokraamojen kautta.




Ainoa tilanne, jossa voisin kuvitella Autolib'in tapaista palvelua käteväksi, on käsitavaraa suurempien ostosten kärrääminen lähiöiden automarketeista tai Ikeasta. Mutta siihenkään tavaratilaltaan piskuinen Autolib' ei ole kovin kätevä vaihtoehto.





Eikä siinä vielä kaikki. Autovuokraamo Europcar haastoi Autolib'in oikeuteen samantapaisia kaupunkilaisille suunnattuja autovuokrauspalveluja kattavan AutoLiberté-tuotemerkkinsä hyväksikäytöstä. Europcar voitti nyt oikeudenkäynnin, joten Autolib'it pitää kastaa uudelleen. Autolib'-palvelua tuottava Bolloré Group katsoo, että Pariisin kaupunki on vastuussa tuotenimestä ja siten myös kaikista nimenmuutokseen liittyvistä kuluista.





Autolib'in kyytiin en siis ole vielä itse päätynyt, mutta käyttökokemuksista kiinnostuneet voivat vilkaista autolehti L'Argusin oheisen testiajon, jossa toimittaja "käväisee" lähiössä sijaitsevassa Ikeassa - ja lopulta jämähtää keskelle pariisilaiskatua huoltopalvelua odottelemaan. 




2 kommenttia:

  1. Olen pohtinut myös näiden viime vuosina käyttöön tulleiden erilaisten yhteisauto/kortteliauto/laina-auto/cityauto -konseptien toimivuutta. Tuovatko ne jotain uutta verrattuna just vuokra-autoiluun? Ja kuinka turvallista se on (auton omistajan kannalta erityisesti)? Ja tuo hinnoittelu... Onhan tuossa tietty se, että kenties sillä voitaisiin helpottaa parkkipaikkojen tarvetta, jos ihmiset käyttäisivät noita autoja oman auton sijaan. Mutta sitten taas tulee se ongelma, että useimmiten auto on hankittu lähinnä työmatkoja varten ja loput ajat se makaa ruudussa (joko kodin lähellä tai työpaikalla): joten koko Pariisi tarvitsisi näitä kaupunkiautoja suurin piirtein samoihin aikoihin aamulla ja illalla. Ja tosiaan, jos tarvii vain kyydin pakaasien kantamiseksi esim. lähiöstä kaupunkiin, niin miten olisi taksi? :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei oo ihan yksioikoisia kysymyksiä. Ruuhkia helpottaisi parhaiten se, että mahdollisimman monella työpaikalla siirryttäisiin liukuviin työaikoihin ja lisättäisiin etätyömahdollisuuksia. Aina ja kaikkialla se ei tietenkään ole mahdollista, mutta monesti ongelmana on ehkä enemmän asenneilmapiiri kuin varsinaiset käytännön esteet...

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.