torstai 6. joulukuuta 2012

Itsenäisyyspäivitystä

Olen viimeksi viettänyt itsenäisyyspäivää Suomessa vuonna 2008. Olimme viikonloppumatkalla Tampereella, jossa Keskustorilla juhlistettiin itsenäisyyspäivää ilotulituksella ja pienellä puheella. Taidettiinpa siellä lurauttaa Maamme-laulukin. Esityksen päätteeksi yleisö taputti. Miekkosen mielestä lapasilla peitettyjen aplodien vaimea tumina oli äärettömän huvittava. Hän ei ollut ennen kuullut miltä kuulostaa, kun sadat käsineillä peitetyt kädet taputtavat.

Seuraava kulttuurishokki miekkoselle iski, kun hieman myöhemmin linnoittauduin hotellihuoneen television eteen. 

"Siis näyttävätkö ne tätä kättelyä koko illan?"

"Joo-o. Hyst nyt..."

"Ja siis ihmiset katsovat tätä kodeissaan?"

"Tämä on kuule koko vuoden katsotuimpia ohjelmia..."

"Miksi ihmeessä ihmiset haluavat katsoa kättelyä?"

"Se on sellainen Suomi-juttu, et sä voi ymmärtää..."

Nyttemmin katson itsenäisyyspäivän vastaanottoa netistä, jos suinkin ehdin ja kykenen. Saatan kuunnella Finlandiankin, jos joku jonkun mukavan version Facebookiin postittaa. 

Jonain vuonna voisi järjestää ihan oikeat itsenäisyyspäiväjuhlat. Ehkä jo ensi vuonna, eikös 6.12. osu silloin perjantaille?

Juhlan kunniaksi ajattelin etsiä kotoa suomalaisia tuotteita. Tällainen haastehan kiersi taannoin ulkosuomalaisblogeissa.
itsena01
Iittalaa, Kartiota eri väreissä ja Kivi-tuikkukippoja myös. Meillä itse asiassa erityisesti talouden ranskalaisvahvistus on ihastunut Iittalaan.

itsena

itsena03
Sukutaulusta paljastui, että paljasjalkaisilla pariisilaiskateillamme on suomalaisia esivanhempia. 

itsena02
Muumitalon pohjapiirros hiirimatossa.

itsena04
Luolamaalaushenkisiä lasinalusia, joiden tähän asti kuvittelin olevan suomalaisia, onhan ne ostettu suomalaisesta turistirihkamakaupasta. No eivät ole, vaan ne ovat ruotsalaisen taiteilija Heidi Langen käsialaa. Nomuthei, ilmansuunta oli oikea...

itsena05
Marimekon uskollinen meikkipussukka ja Erisanin puhdistusgeeli, jonka voittanutta kasvonpuhdistusainetta ei ole.

itsena06
Avaimenperänä rihkamakaupasta löydetty poronsarvesta (tai vastaavasta) kaiverrettu sydän, jossas lukee Finland.

itsena08
Marimekon pannulappuja ja Hackmanin veitsiä. Lahjoja perheeltä.

itsena09
Kaasuhellan sytyttämiseen tarkoitetut tulitikut majailevat Mariskoolissa.

itsena10
Muumi-mukejahan ei ole koskaan liikaa.

itsena11
Joukossa myös Herra Hakkarainen.

itsena12

itsena13
Saippua on ranskalainen oliivisaippua, mutta alunen on suomalaista käsityötä.
itsena14
Peräisin kai Lahden suunnalta...?
Itsenäisyyspäivän kunniaksi menin viimein ostamaan lentoliput. Parin viikon päästä lähes pariksi viikoksi Suomeen. 

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Timantteja ja tarinoita place Vendômelta

Olen siitä epänaisellinen, etten pidä koruista. Tai pidä ja pidä, ei minulla ole mitään koruja vastaankaan. Sanotaanko, että pidän niitä aika yhdentekevinä. Joskus saatan kokeilla koruvarastostani yhtä ylleni, mutta yleensä se alkaa jossain vaiheessa häiritä olemassaolollaan, joten riisun sen sitten kesken päivän jonnekin matkan varrelle. Yleensä koru jää sitten sinne matkan varrelle, minkä vuoksi alkujaankin surkean pieni koruvarastoni supistuu nopeampaa haipakkaa kuin sinne uutta sisältöä ehtii karttua.

Toisekseen, en ole hirveän kiinnostunut luksusmerkeistä. Tai kiinnostunut ja kiinnostunut, minua kiinnostavat design ja brändit ilmiöinä, mutten osaa kuvitella "sijoittavani" mihinkään tuotteeseen pelkän brändin vuoksi, jos samanlaatuista on saatavilla edullisemminkin.

Sen sijaan tarinat brändien takana kiinnostavat.

boucheron01
Aiheeseen jokseenkin liittymätön Pariisi-fiilistelykuva place Vendômelta.

Timangi- ja killutinbrändeistä tunsin lähinnä Swarovskin ja Cartier'n, mutta Boucheron oli minulle uppo-outo merkki, kun miekkoseni tapasin. Ja ei, miekkoseni ei tutustuttanut minua Boucheroniin korulahjomalla. Vaikkemme aiheesta muistaakseni ole mitään suurta periaatekeskustelua käyneet, miekkoseni joko luki ajatukseni tai sitten teki johtopäätöksiä koruttomasta tyylistäni. Tai oli muuten vain köyhä opiskelija. Joka tapauksessa hänen ainoa korulahjansa on peräisin työmatkalta Kamerunista. Ja tuli kuulemma ostettua, kun ruotsalaiset kollegat vakuuttivat, ettei kotiin ole ilman lahjusta palaamista. Valitettavasti sekin koru on sittemmin päätynyt paikkaan X, johon sen tulin kesken päivän riisuneeksi.

boucheron03
Boucheronin lippulaivaliike sijaitsee place Vendômen kulmauksessa. Koruseppien työtilat ovat aina sijainneet rakennuksen ylimmässä kerroksessa.
noel07
Place Vendôme Boucheronin edustalta kuvattuna.
Niin, kirjoituksen aiheena piti tosiaan olla Boucheron eikä minun korunhallintakykyni.

Minut tutustutti Boucheroniin miekkosen sukulainen, joka teki uransa talon leivissä. Ensimmäinen kosketukseni tähän luksustaloon olivat hajuvedet, joita sain sukulaisen kautta muutaman pullollisen lahjaksi. Ne tuoksuivat parikymppiseen nenääni tätimäisiltä hieman liian voimakkailta ja aikuismaisilta, eikä pullojen kullanhohtoinen muotokielikään heijastanut silloisen minäni mielestä varsinaisesti ajan henkeä.

Miss Boucheron -parfyymin mainoksessa suurehko tyttönen poimii hajuvesipulloa suoraan Boucheronin liikkeestä place Vendôme -aukiolla.

Kiinnostuin Boucheronista sen sijaan niiden lukuisten anekdoottien kautta, joita miekkosen sukulainen talosta ja Boucheroneista kertoi.

Boucheronin luksuskorutalon perusti Frédéric Boucheron, joka avasi 28-vuotiaana ensimmäisen putiikkinsa, Galerie de Valois'n, vuonna 1858 Palais Royaliin, joka oli tuolloin Pariisin luksusalan ydinalue. Boucheron oli sittemmin ensimmäinen jalokiviliike, joka siirtyi nykyisin luksusliikkeistään tunnetulle place Vendômelle. Tämä tapahtui vuonna 1893. Tarina kertoo, että Frédéric valitsi liikkeelleen aukiolta juuri tämän kulmauksen, sillä hän uskoi ilta-auringon säteiden saavan jalokivet loistamaan entistä kirkkaampina.

boucheron04

Boucheronin asiakaslista on kuin Historian kuka kukin on -opuksesta. Kuuluisat kurtisaanit, kuten la Païva tai la Castiglione, pyysivät ihailijoiltaan Boucheronin koruja lahjaksi. Boucheronilla asioivat myös siniveriset, kuten Windsorin herttua, usea Iranin shaahi sekä tsaari Nikolai II perheineen. Boucheronin jalokivet eivät tuoneet aina onnea. Soraya Esfandiari jäi Boucheronin hänelle häitä varten valmistamasta kruunusta huolimatta lapsettomaksi ja joutui siksi eroamaan shaahista. Tarinan mukaan teloitushetkellä Nikolai II:n tsaariperheen naisten vaatteisiin oli ommeltu Boucheronin jalokiviä, joiden vuoksi ensimmäiset teloitusryhmän ampumat luodit eivät heitä tappaneet.

boucheron06

Frédéric Boucheronissa oli legendaarista hänen korutaiteilijan lahjojensa lisäksi hänen sammumaton rakkautensa vaimoaan kohtaan.

boucheron07


Ennen lähtöään vuoden 1876 Philadelphian maailmannäyttelyyn Boucheron lahjoitti vaimolleen Gabriellelle käärmekorun. Matkan aiheuttama ero oli pariskunnalle vaikea, sillä he eivät olleet koskaan viettäneet erillään paria päivää pidempään. Korusta muodostui Gabriellelle talismaani ja ikuisen rakkauden symboli. Boucheron puolestaan palkittiin Philadelphian maailmannäyttelyssä innovatiivisesta korumuotoilutaidostaan kultamitalilla.

Louvressa huutokaupattiin vuonna 1887 "vuosisadan huutokaupassa" Ranskan kruunun jalokivet. Maailman tärkeimpien jalokivikauppiaiden joukossa huutanut Frédéric Boucheron onnistui hankkimaan jalokiviä ainoana ranskalaisena. Koko Pariisi kohisi ja kuhisi aprikoidessaan, kuka jalokivikorun tilaaja mahtoi olla. Kävi ilmi, että Frédéric Boucheron oli hankkinut korut itselleen, jotta voisi tehdä niistä sormuksen vaimolleen Gabriellelle.


boucheron08
Toisin kuin monella muulla koruvalmistajalla, Boucheronin eläinhahmot eivät koskaan ole aggressiivisia tai vaarallisia, vaan diskreettejä tarkkailijoita.


Nämä suloiset pikku tarinat saavat jopa kaltaiseni timantteja kalsean kolkkoina ja melko mauttomina pitäneen tyypin ajattelemaan, että itse asiassa timantit ovat lämminhenkisiä lahjoja, jotka symboloivat ikuista rakkautta. Onnittelut siis Boucheronin markkinointiosastolle. 


boucheron09
Boucheron tunnetaan korujensa lisäksi kelloistaan.
Näitä herttaisia pikku tarinoita Boucheroneista tai heidän asiakkaistaan on Boucheronin internetsivustolla kymmeniä. Tässä niistä kuitenkin vielä yksi.

Kerrotaan nimittäin, että L'Hymne de l'amour -kappaleen kirjoitettuaan Edith Piaf poikkesi Boucheronilla hankkimassa Reflet-kellon tuomaan onnea kappaleen ensiesitykseen. L'Hymne de l'amourista tuli tietysti valtava hitti, ja Piaf piti Reflet-kelloa onnenkalunaan. Vuosien 1949 ja 1963 välillä hän osti kokonaista 21 Reflet-kelloa, joista yhden Piaf lahjoitti elämänsä suurelle rakkaudelle, nyrkkeilijä Marcel Cerdanille.
Reflet-kello vuodelta 1946 (näillä jalokiviupotuksilla hinta 11 500 euroa). Kuva: Boucheron.
Frédéric Boucheronin jälkeen talo siirtyi vuosikymmeniä Boucheron-sukupolvelta toiselle. Viimeisimpänä Boucheronina talon johdossa on puuhaillut Alain Boucheron. Nykyisin Boucheron on saman ranskalaisen PPR-holdingyhtiön omistuksessa kuin mm. Gucci, Yves Saint Laurent, Stella McCartney ja Alexander McQueen. 

Wladimir, Gérard Boucheronin (Frédéricin pojanpojan) kissa, joka viihtyi asiakkaita tiiraillen Boucheronin place Vendômen liikkessä. Kuva: Boucheron

Joutsenlampi-baletin inspiroima Cypris-joutsen valkokullasta, mustista safiireista, timanteista ja rubiineista vuodelta 2011 (11 600 euroa). Kuva: Boucheron

Perinteikkään ja epämuodikkaalla tavalla vanhanaikaisen välillä kulkee hienonhieno rajalinja. Boucheron on ainakin minun (melko asiantuntemattomissa) silmissäni joskus heilahtanut tuon rajapyykin epätrendikkäälle puolelle. Vaikka toisaalta, todellisen luksustalon ei ehkä tarvitsekaan noudattaa orjallisesti päivän trendejä, vaan se voi toteuttaa uskollisesti omaa visiotaan. 

Hérisson eli siilisormus vuodelta 2005 (6680 euroa). Luontoaiheet olivat rakkaita jo Frédéric Boucheronille. Kuva: Boucheron


Boucheronin luovaksi johtajaksi nimettiin viime vuonna kolmekymppinen Claire Choisne, joka kertoo uravalintansa perusteluksi: "Halusin luovan työn, jossa voin tuottaa iloa ihmisille, toisin kuin notaarivanhempani omassa työssään."

Ehkä Choisne tuo uutta potkua myös Boucheronin imagoon?


maanantai 3. joulukuuta 2012

Joulutunnelmaa Pariisissa

Joulurauha on Pariisista kaukana, mutta jonkinlaista joulutunnelmaa täällä on viritelty jo hyvän aikaa. Koskapa aika moni suuntaa matkansa Pariisiin joulun tienoilla, päätin kerätä pienen kokoelman kaikesta siitä, mitä juuri joulun seutuvilla voi tässä kaupungissa puuhailla. Lista ei ole missään nimessä kaikenkattava tai täydellinen, esimerkiksi joulumarkkinoita järjestetään muuallakin kuin tähän listaamissani paikoissa.


Gare de l'Estin elsassilaisella joulutorilla.



Piparkakut kuuluvat myös elsassilaiseen jouluperinteeseen.


Joulumarkkinoita:


Trocadéron joulukylä (16. kaupunginosa)
Eiffelin tuntumassa sijaitsevien joulumarkkinoiden teemana on tänä vuonna eurooppalainen joulu. Trocadéron luistinradalle pääsee luistelemaan 5 euron maksua vastaan.
klo 11 - 20
13.12.2012. - 6.1.2013
Metro: Trocadéro

Champs Élysees'n joulumarkkinat (8. kaupunginosa)
Pariisin suurin ja tunnetuin joulutori ulottuu Concordelta Champs Élysees'n liikenneympyrälle.Tungosta piisaa, paitsi ehkä arkena päiväsaikaan? Taival kannattaa aloittaa Concordelta, näin joulutorin jälkeen voi ihastella Champs Élysees'n jouluvaloja
klo 10 - 23 (perjantaina ja lauantaina puoleen yöhön asti)
16.11.2011 - 6.1.2013
Metro: Concorde/Champs-Élysées - Clemenceau

Montparnassen joulutori (15. kaupunginosa)
"Sen toisen korkean tornin" juurella on Montparnassen ostoskeskus, jonka edustalla järjestetään joulutori. Luvassa on nelisenkymmentä pientä kojua, joissa myydään käsityötuotteita ja erilaisia herkkuja.
5. - 30.12.2012
Metro: Montparnasse-Bienvenüe


Joulupukin kylä Saint-Germain-des-Prés'llä (6. kaupunginosa)
Saint Germain des Prés'n kirkon ympärille on tulossa kolmisenkymmentä jouluista kojua, joissa lupauksen mukaan kaupataan perinteisiä tuotteita.
6.12.2012 - 2.1.2013 
Metro: Saint Germain des Prés

Gare de l'Estin elsassilainen joulutori (10. kaupunginosa)
Gare de l'Estin ("idän asema") rautatieaseman tuntumassa on tarjolla Elsassin (eli Alsacen) aarteita, maistiaisia, kuusia ja ohjelmaa myös lapsille.
30.11. - 15.12.2012
Metro: Gare de l'Est

Les Féeries d'Auteuil (16. kaupunginosa)
Katolilaisen Fondation d'Auteuil -lastensäätiön järjestämän joulutorin yhteydessä on tarjolla mm. jouluisia kuorolauluesityksiä ja monenlaista puuhaa lapsille.
klo 11 - 19
8. - 16.12.2012
40, rue Jean de la Fontaine
Metro: Jasmin

La Défensen joulukylä 
Défensen modernin liikealueen keskelle pystytettävä 300 myyntikojun suuruinen joulukylä kattaa 10 000 m², mikä tekee siitä kuulemma Pariisin suurimman joulutorin tänä jouluna.
21.11. - 29.12.2012
Metro: La Défense

Pienempiä joulumarkkinoita järjestetään eri puolilla Pariisia, lisätietoja täältä.


Joulutunnelmaa rue de la Paix'lla.

Place Vendômen jouluvalaistusta

Place Vendôme

Champs Élysées'n joulutoritunnelmaa

Jouluvaloja

Kuvissa vilahtelevien Champs Élysées'n ja place Vendômen lisäksi jouluvaloja voi ihastella vaikkapa Bercy Villagessa, avenue Montaignella, Forum des Hallesilla, Viaduct des Artsilla ja rue Saint Honorélla.








Luistinradat


Jos et allekirjoittaneen tavoin ole saanut luistelutraumoja ala-asteen liikuntatunneilta (kello kahdeksan värjöttelemässä pimeällä ulkojäällä, tuulee. Pakkasta on astetta vaille pakkasrajan), voi suunnata jollekin luistinradoista, joita Pariisiin joulusesongiksi järjestetään. 

Grand Palais'n luistinrata (8. kaupunginosa)
Grand Palais'n upean lasikaton alle avataan Pariisin suurin luistinrata, joka kattaa 1800 m². Lisätunnelmaa tuovat valoshow't ja dj. Tarjolla myös pikkupurtavaa, kuumaa kaakaota ja hehkuviiniä.
13.12.2012 - 6.1.2013
klo 10 - 21 (to-la klo 02 asti)
Metro: Champs-Élysées - Clemenceau
Aikuiset 12 euroa, lapset 6 euroa (sis. luistinvuokran)

Champs-Elysées'n luistinrata (8. kaupunginosa)
Tarjolla mm. luistelupolku, erityinen rata nopeusluisteluun ja pikkulapsille tarkoitettu rata.
16.11.2012 - 6.1.2013
Metro: Champs-Elysées Clemenceau
Aikuiset 7 euroa, lapset alle 5 v. ilmaiseksi. Mahdollisuus vuokrata luistimia.

Hôtel de Villen luistinrata (4. kaupunginosa)
Hôtel de Villen edustalle avataan avotaivaan alle perinteinen luistinrata, jonka pinta-ala on 1635 m². Tarjolla myös erillinen, pienempi luistinrata lapsille ja aloitteleville luistelijoille.
21.12.2012 - 17.3.2013
Metro: Hôtel de Ville
Maksuton

Eiffelin luistinrata
Eiffelin ensimmäisen tasanteen 200 m²:n luistinrata avataan ilmeisesti tänäkin vuonna, vaikken vielä löytänyt tiedotetta Eiffelin sivuilta. Rata on tornissa vieraileville maksuton. Tarjolla on luistimia lainattavaksi, sillä omia luistimia ei torniin saa viedä.
15.12.2012 - 31.3.2013
Metro: Bir Hakeim



Joulutorimutusteltavaa Champs-Élysées'llä: vohveleita, kreppejä, hehkuviiniä...

...ja paahdettuja kastanjoita.

...ja kalaa ja lisää hehkuviiniä.

Jouluseimiä


Jouluseimiasetelmia pystytetään perinteisesti Ranskassa lähes kaikkiin katolilaisiin kirkkoihin. Tässä muutama esimerkki:

Cathédrale de la Notre Dame de Paris (4. kaupunginosa)
Pariisin tunnetuin seimiasetelma pystytetään jälleen Notre Damen katedraaliin.
2.12.2012 - 2.2.2013
Metro: Cité/Saint-Michel

Eglise de la Madeleine (8.kaupunginosa)
Nuoren taiteiljan Gaëtan Duthun toteuttaman modernin teoksen aiheena on "Taivaallinen sotajoukko".
6.12.2012 - 25.1.2013
Metro: Madeleine

Eglise Saint François Xavier (7. kaupunginosa)
Eglise Saint François Xavier -kirkossa on näytteillä provencelaishenkinen seimi, joka perustuu Yvan Audouardin Pastorale des Santos de Provence -joulutarinaan.
2.12.2012 - 31.1.2013.
Metro: Saint François Xavier
 




Lisäksi vielä joulunäyteikkunoita kannattaa tietysti kurkistella aina kun sellaisia kohdalle osuu. Tässä blogissa ehdimmekin jo vierailla oikean rannan suurten tavaratalojen jouluikkunoilla marraskuun puolella.

Lisävinkkejä ja huomioita otetaan (joulu)riemuiten vastaan!

lauantai 1. joulukuuta 2012

Aurinkoinen päiväkävely Blois'ssa

Tulipa mieleeni, että varastoon on jäänyt vielä yksi linna ja yksi päiväkävely marraskuiselta viikonloppureissulta Loiren laaksoon. Tällä kertaa vuorossa pieni päiväkävely Blois'ssa.

bloise01
Blois'ssa jouluvaloja oli viritelty marraskuun puolivälissä.
blois01
blois04
Mustanpuhuvaa.
bloise02
Blois'n kattoja.
bloise03
Blois'n kuninkaanlinna oli Ranskan kuninkaallisten suosiossa erityisesti renessanssin aikaan.
blois13
Blois'n linna.
bloise04
blois12

blois14
Blois'n linna jälleen yhdestä kulmasta.

blois15

blois16
Blois'n linnan muuria.

Linnan läheisyydessä oli myös Blois'n vanhakaupunki viehättävine kujineen:

blois17
blois18
blois19
blois20
blois21
blois22
blois23

Blois'ssa tyydyimme lähinnä lounastamaan ja kävelemään keskustassa suuren Blois'n linnan ympäri. Itse linnassa emme vierailleet, mutta sen yhteydessä olisi ollut esimerkiksi arkeologinen museo. 

Kaupungista lähtiessämme näimme taivaanrannassa valtavan, neuvostohenkisen kerrostalokolossialueen. Myöhemmin tulin lukeneeksi uskollisesta ystävästämme Wikipediasta, että Blois'n ns. ZUP-alue (zone à urbaniser en priorité eli "kaupungin urbanisoinnissa ensisijainen alue") on eräs koko Ranskan suurimmista. Jopa kolmasosa Blois'n asukkaista asuu kyseisellä alueella.

Lisää Blois'sta voi lukea vaikkapa kaupungin nettisivuilta.



Näytä suurempi kartta