sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Sikailua

Viime viikonloppuna juhlittiin vuotuisia sikajuhlia. Niitä samoja, joissa tässä blogissa piipahdettiin myös viime vuonna. 

Ja nyt heti ensialkuun varoitus: nämä juhlat eivät sovi kasvissyöjille. Eivätkä muuten muslimeillekaan.

sika03
Lounasporsaat oli pujotettu vartaaseen aamuyöllä.
Kuten viime vuonna, suosituin katos oli taas buvette eli baariteltta. Ei kai tuota olutteltaksikaan voi nimittää, kun valtaosa asiakaskunnasta näytti juovan jotain muuta kuin olutta. Ei nyt alkoholittomia sentään, vaan esimerkiksi kir:iä.

sika02

Suurin ero viime vuoteen nähden oli sitten sää. Jos viime vuonna hilluttiin t-paidassa, shortseissa ja ballerinoissa, tämän vuoden hittiasuun kuuluivat kumisaappaat ja pitkät palttoot.

sika04
Tunnelma kuin suomalaisilla kesäjuhlilla konsanaan.
Kuten todettua, Ranskan maaseudulla kyläjuhlia piisaa. Tässä kylässä teemana on sika, naapurikylässä pähkinät, seuraavassa mansikat ja sitä seuraavassa leipä ja niin edelleen. 

sika01
Kun Ranskassa kerran oltiin, niin markkinakojuissa kaupattiin tietysti myös viiniä.
François Hollande oli muuten vuosia näiden sikajuhlien vakiovieras. Viime vuonna hän ei ehtinyt mukaan vaalikiireiden vuoksi ja tänä vuonnakin hänellä ilmeisesti oli muka parempaa tekemistä. Pah.

sika05
Opinpa myös sanan ranskaa. Atelier cochonaille ei  nimittäin tarkoitakaan sikailuateljeeta, vaan cochonaille tarkoittaa porsaanlihasta valmistettuja leikkeleitä ja muita lihajalosteita.

sika06
Sikahenkinen pomppulinna oli sateen vuoksi peitetty pressulla.

sika07

sika08
Jos sianliha alkoi kyllästyttää, kaupan oli myös monenmoista siipikarjaa, kuten kyyhkysiä monessa muodossa.

sika09
Makeannälkään oli saatavilla kuppikakkuja, onenapiirakkaa ja hattaroita.

sika10

Miksi sika? Kylässä ei ole itse asiassa yhtään sikatilaa, vaan porsas päätyi juhlan teemaksi pormestarin, Bébertin, siviiliammatin vuoksi. Kommunistien listoilta pormestariksi valittu Bébert on nimittäin oikealta ammatiltaan teurastaja-lihanjalostaja.


sika11
Verimakkaroita meni juhlissa kaupan yli 7000 kappaletta.

sika12
Makkaramestarit vauhdissa.

sika13

sika14
Siellä se sika pyörii.

sika15
Pukeutumis- ja varustevinkkejä kesän grillihetkiin.

sika16

sika17
Muusinkeittoa.

sika18
Lounaspöytä on katettu!

sika19
Lounasviinin juhlaetiketti.
Ranskalaisten suhde alkoholiin jaksaa minua hämmentää vuodesta toiseen. Lounasaikaan ensin muutama aperitiivi ja sitten lounasviinit ruoan kanssa. Sikajuhlien lounaan hintaan sisältyi yksi litran viinipullo neljälle henkilölle. Viime vuonna järjestäjät saivat valituksia, ettei normaali 0,75 litran pullo ollut riittävä neljälle jaettavaksi. Ja ellei lounaspullo riittänyt tai muuten miellyttänyt, lisäksi ostettavissa oli myös vähän laadukkaampaa viiniä.

sika20

Ja kyllä, osa osanottajista oli näkyvästi humalassa jo lounasaikaan, vaikken känniläisiä blogiin kuvannutkaan. 

sika21

sika22

Ja sitten vihdoin ruoan ääreen!

sika23
Tässä sipulikeittoa, jonka joukossa oli reilusti hiivaleipää.

sika24
Pöydissä kiersi myös juustoraastekippoja, joista ihmiset kauhoivat reilusti paljain käsin juustoa soppaansa. Itse hyökkäsin nappaamaan koskemattoman kipon, josta sievistellen kaavin juustoa veitseni avulla. Kuulemma turhaa hysterisointia.

sika25
Pormestari yritti pitää puhetta, kun alkukeitot oli jaettu ja pullot avattu.

sika26
Eihän siitä mitään tullut.

sika27
Seuraavaksi pöytiin jaettiin leikkeleitä.

sika28
Kinkku ja patee olivat herkullisia, tuo meetvurstin näköinenkin maistui. Tuota vasemmassa alanurkassa nököttävää en sen sijaan saanut syötyä. Liikaa kysymysmerkkejä herättäviä sattumia.

sika29
Kahdeksan euron lisäviinipulloa mainostavassa kyltissä kehotettiin muistamaan juomisessa kohtuus.

sika30
Venyväisen perunamuusin salaisuutena oli juusto.

sika31
Perunamuusi oli kerrassaan herkullista, samoin savuarominen porsaanliha. Tosin lihaa, sikaa tai muutakaan, ei oikein tässä vaiheessa enää tehnyt mieli. Kaipasin viime vuoden tapaan aterialle lisää kasviksia. Tämä herätti sitten pöytäseurueessa paitsi hämmennystä, myös hilpeyttä.
Ruokaillessa sade oli tauonnut, joten pujahdimme ennen jälkiruokaa ulos katsomaan tämänvuotista Gaston-possua. Yhtenä ohjelmanumerona oli arvata porsaan paino. Voittaja sai sitten porsaan mukaansa.

sika32
Nöf! Tuntuihan se vähän makaaberilta rapsutella possua sika-aterian jälkeen. Mutta mitäs tässä tekopyhistelemään. Niin kauan kuin sitä lihaa pystyn syömään, niin pitäisi minun myös pystyä sen jälkeen katsomaan silmästä silmään sitä eläintäkin. Tai sen perheenjäsentä.

sika33
Ranskassakin maaseutu harmaantuu. Tai sen hiusraja pakenee.

sika34
Jälkiruoaksi oli juuston lisäksi viime vuoden tapaan erilaisia viinereitä ja piirakoita, kuvan unohdin napata. Syytän ruokaövereitä.

Lounaan jälkeen juhlat jatkuivat sikamaisella ohjelmalla. Iltapäivällä tanssittiin zumbaa (uusi ilmiö kaupungista!) ja matkittiin sian ääntelyä. Illalla oli vuorossa taas aperitiivi ja illallinen. Buvette oli luonnollisesti koko päivän auki. Juhlinta jatkui illallisen jälkeen tanssin merkeissä aamuyöhön asti. Intoontuipa kuulemma joku Cantalista asti paikalle ponnistanut polttariryhmä tanssahtelemaan lavalla ihan Aatamin asussakin. Itse tosin olin jo onneksi tuossa vaiheessa onnellisesti unten mailla.

21 kommenttia:

  1. Sun kyydissäsi pääsee kyllä riemastuttaviin tapahtumiin (tai ainakin kerrot niistä riemastuttavasti), eikä tarvitse edes sohvalta nousta. Kiitos taas kerran!

    Täällä on noita possuvartaita erinäisissä tilaisuuksissa myös pyörimässä. Lapset ovat niitä ihmetelleet vähän järkyttyneinä... Mutta niinhän se on, että niin kauan kuin lihaa syö niin sopii myös tietää ja nähdä mistä ne pihvit todella ovat lähtöisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi osallistumisesta! :O)

      Kyllä sitä kieltämättä vähän itsekin hätkähtää, kun joskus näkee täällä Pariisissakin lihaliikkeen ikkunassa possunpään. Mutta turhapa sitä meikäläisen on yökkiä, kun kerran lihaa syön. :)

      Poista
  2. Ihana raportti. Juuri tuollaisesta Ranskasta pitäisin. Joskus ollaan kyllä aikanaan (neljäkin kertaa) autoiltu Ranskassakin maaseudulla, ja noitä kyliä tosiaan riitti. Ihanaa olisi taas päästä! Ja just toi, että sikajuhlat, koska pormestari on teurastaja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari! :) Kylissä ja maalla yleensä on kyllä kiva vierailla. Ja tuollakin oli ihanan luonteva ja maanläheinen tunnelma, mikään ei ole minusta vastenmielisempää kuin turha pönöttely. Mutta sitten taas toisaalta, minulla ehkä hajoaisi pää aika nopeasti pieniin piireihin, joissa naapurisi tietävät asiani nopeammin ja paremmin kuin minä itse. ;D

      Poista
  3. Jos vielä söisin lihaa,olisin varmaan ihan tyytyväisenä tuollaisessa tilaisuudessa nöff nöff...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnelma oli kyllä tosi hyvä! Mutta kasvissyöjille siellä ei kyllä ollut juuri mitään tarjolla, jälkiruokia ja sipulikeittoa lukuunottamatta. Ja alkoholia tietysti. ;D

      Poista
  4. miten se "juustoinen pernamuussi" tehdään? Olisipa lysti osallistua noihim juhliin joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä kysyä miekkosen äidiltä tarkempaa reseptiä! Periaatteessa siinä vain lisätään perunamuusiin juustoraastetta "maun mukaan". ;)

      Poista
  5. No olihan bileet. :-D Olisi ollut ihan sikahauska olla tuolla mukana. ;-)

    Nyt jäi kiinnostamaan, että osallistuitko tuohon porsaan painonarvauskilpailuun? Meinaan vaan, että mitä sitten olisit tehnyt, jos olisit voittanut. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olis kyllä ollut sikahienoa, kun olisit ollut mukana! ;D

      En osallistunut arvauskilpailuun, koska tuumin, ettei meidän kissat halua jakaa petiään Gastonin kanssa, eikä hän taitaisi parvekkeellakaan viihtyä. ;) Ilmeisesti possun olisi saanut halutessaan teurastettunakin, mutta meillä ei olisi riittänyt pakastimessa tila sikapossulle. Olisi kai sitten pitänyt järjestää omat sikabileet. :D

      Poista
  6. Minäkin olen miettinyt, että miksi Ranskassa ei maksat poksahtele eikä kauhistella ihmisten juomista? Jos meikäläiset joisi joka päivä viiniä lounaalla ja päivällisellä, oltaisiin kaikilla mittareilla mitattuna ongelmajuojia? Onko Ranskassa siis alkoholiongelma? Vai onko suomalaiset mittarit niuhottamista. Minun järkeilylläni kolme-neljä lasia viiniä menee päivittäin ihan vain ruokajuomana näissä maissa, jossa viini on ruokajuoma? Ja onko se sitten pahasta vai ei?

    Kivat sikajuhlat muuten. Täällä sellaisiin ei kyllä tosiaan törmää:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun mainitsit niin googletin tilastoa: http://petitlien.fr/6ghg. Eli Duodecimin mukaan Ranskassa kuoli 40 vuotta sitten maksakirroosiin 48,4 miestä sataatuhatta kohti, kun Suomessa vastaava luku oli 9,9 ja esimerkiksi Irlannissa vain 5,4. Sittemmin Ranskassa on tilanne näköjään parantunut huomattavasti, nyt kuolleisuuslukema on 28,1 - eli yhä huomattavasti synkempi kuin Suomessa, jossa se on säilynyt sinällään.

      Ranskassa viiniä ei jotenkin vieläkään koeta alkoholiksi ja vaikka joskus se viini nouseekin päähän (kuten kävi joillekin tuolla sikajuhlilla), sitä ei perinteisesti juoda humaltumistarkoituksessa, vaan seuran ja maun vuoksi. Siksi se kirroosi ehkä uhkaakin niin salakavalasti, kun se viini on niin syvällinen osa kulttuuria, eikä mikään "alkoholi".

      Itse pidän ranskalaisesta asenteesta kyllä sikäli, ettei alkoholi ole tabu, eikä siitä ole pakko vetää räkäkännejä heti kun korkin avaa. Itsekin juon mielelläni esim. ravintolassa lasillisen tai pari ruoan seuraksi. Mutta kyllä sitä pitää myös pitää silmällä sitä juomista, etteivät ne lasilliset mene päivittäisiksi. Se maksa kun voi tuhoutua, vaikkei ihan oikeasti olisi edes humalassa koskaan.

      Poista
  7. Se vasemman alakulman leikkeleöklötys saattoi hyvinkin olla perinteistä sianpääsylttyä? Olen sitä päässyt maistamaan lähiruokaversiona muinaisessa Löysälässä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, sianpäätäpä hyvinkin. Miten tunnistitkin? :) Jotain alatoopia muistan pistelleeni Löysälässä poskeeni minäkin, mutta sianpääsylttyä en kyllä...tai ehkä muistini on armeliaasti pyyhkinyt traumaattisen elämyksen? ;)

      Poista
  8. On kyllä tuhdin ja rasvaisen näköinen ateria. Ja jotenkin aneemisen ilman yhtään vihanneksia. Mua jo aivan närästää, kun vain katsonkin. Mutta se nyt on todettu moneen kertaan ettei meitsin vatsaa oo tehty ranskalaisille herkuille (viini kyllä käy!).

    Muistan, kun lähdin Grenoblen kämpästä ekaa kertaa ulkoilemaan jonain lauantaiaamuna. Kartoitin lähileipomon ja superetin ja tabacin... ja ihan pyytämättä myös lihakaupan. Sedällä oli melkoisen kokonen kirves kädessä ja siellä joku hengestään päässyt eläin sai kyytiä niin että mäiskyi vaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin oli aneemista minustakin! Mutta kun ne rehut ovat muka lautasella ihan vaan korkeintaan näön vuoksi, eihän niitä kukaan syö saati kaipaa, jos on LIHAA tarjolla. ;P Tästä mun kasvisten kaipaamisesta kasvaa anoppilassakin joskus ihan ohjelmanumero. Että: "Nyt meillä on salaattiakin, RIINALLE!". Mikä on tosi outoa ja tyhmääkin, sillä anoppilan kasvimaalla kasvaa mm. maailman parhaat tomaatit ja vihreät pavut.

      Poista
    2. Niin muuten kasvaakin maailman parhaat tomaatit heillä! Se tomaattijuttu, jota Madame tarjoili...upeaa, vaikka ehkä oli ihan simplex tai jotain.

      Papa

      Poista
  9. Olihan juhlat! Ihanaa oli olla osallisena näin ruudun takana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli! :D Kiva kun pääsit mukaan! :)

      Poista
  10. Juustoa perunamuusissa! Mikä upea idea! Tuota pitää kokeilla itsekin...

    Tästä postauksesta tuli mieleen se, kun olin vajaa kymmenen vuotta sitten itse järjestämässä eräitä sikajuhlia, missä ihan koti-Suomessa oli tarjolla kokonaista savustettua sikaa, joista teurastajat leikkasivat syötävää juhlakansalle. Kyseiseen juhlaan kuului näytelmä, jonka lopuksi perinteisesti sian pää irtosi jollakin tavalla. Meidän järjestelytiimimme vuotena tähän käytettiin moottorisahaa, ja kuulin huhuja, että sianihran hinkkaaminen katosta aamuyöstä olisi ollut perin ikävää puuhaa. Itse tosin olin jo onneksi tuossa vaiheessa onnellisesti järjestämässä jatkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm... Miten tuo meininki kuulostaa epäilyttävästi ihan opiskelibiletouhulta...? ;D Moottorisaha on kyllä aika raisu työväline lihanleikkuuseen, toivottavasti suojavarusteenne olivat yhtä hyviä kuin kuvan leikkurilla? ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.