Sunnuntaiaamun piirrettyjä

Sunnuntaiaamuna kuuluu nousta ennen kukonlaulua (sillä aamu on ihmiselämän parasta aikaa. On, on!) ja rynnätä katsomaan piirrettyjä. Tämän totuuden opin jo lähes kolmisenkymmentä vuotta sitten. Teini-iässä taito pääsi vähän ruostumaan (vaikka aamuihmisyys ei), mutta tänään oli aika verestää vanhoja taitoja. Syystä tai toisesta perhe ei näyttänyt yhtään arvostavan kokeiluani, jopa kissoja näytti jurppivan kolisteluni ennen auringonnousua. Kehotan kuitenkin ennen tuomitsemista jokaista kokeilemaan ennakkoluulottomasti ihan itse. Sunnuntaikin on paljon pidempi, kun siitä herää nauttimaan tarpeeksi ajoissa. (On, on!)

Tässä piirrostuokioni tuloksia:

Le Tableau (The Painting)

Le Tableau vaikutti ensi alkuun lupaavalta. Persoonallinen piirrosjälki yhdistettynä hyviin arvostelupisteisiin (IMDb:ssä ranskalaisfilmille hulppeat 7,2/10 ja Allocinéssäkin 4/5) herättivät kiinnostukseni. Elokuvaa kehuttiin runolliseksi ja moniulotteiseksi tarinaksi, jossa on syvällinen opetus.

Surrealistisen tarinan alussa piirroshahmot ovat kerääntyneet linnaan. Taiteilija, joka kaikki hahmot on luonut, on kadonnut, vaikka osa hahmoista on jäänyt keskeneräisiksi. Valmiit hahmot päättävät, ettei taiteilija ole tulossa taikaisin, ja että keskeneräiset hahmot ovat vähemmän arvokkaita, eivätkä siksi ansaitse päästä linnaan. 

Pari keskeneräistä hahmoa ynnä eräs keskeneräiseen hahmoon rakastunut valmis piirroshahmo sitten päättävät lähteä etsimään taiteilijaa, jotta saisivat tietää, miksei tämä ole viimeistellyt kaikkia hahmoja.

Kuten sanottua, arvosteluissa monet kehuivat elokuvaa syvälliseksi. Alun lähes ahdistavien ja lievästi sanottuna alleviivaavien rotujaottelukohtausten jälkeen elokuva kuitenkin herpaantuu päämäärättömäksi haahuiluksi. Plussaa silti mielenkiintoisesta kuvamaailmasta ja kauniista klassisesta musiikista.



Riinan pisteet: 5/10


--

Un monstre à Paris (A Monster in Paris / Kaunotar ja Monsteri - Seikkailu Pariisissa)

Ollaan vuoden 1910 Pariisissa. Belle Époque kukoistaa, Seine tulvii ja salaperäinen hirviö pelottaa pariisilaisia.

Un monstre à Paris oli minulle positiivinen yllätys. Juoni on yksinkertainen, mutta kyseessä onkin lähinnä lastenelokuva. Kulissina toimii suloinen viime vuosisadan alun Pariisi, josta on mukava bongata tuttuja paikkoja. Kaltaiseni amatöörin silmissä tämän ranskalaiselokuvan animaatio ei kalpene vaikkapa huomattavasti isomman budjetin Pixar-elokuville.

Henkilöhahmot ovat sympaattisia. Pääparina - hirviön lisäksi - ääninäyttelevät ranskankielisessä alkuperäisversiossa Vanessa Paradis ja koomikko Gad Elmaleh. Vanessa loistaa roolissaan, mutta Gad - eräs suosikkikoomikoistani - oli hienoinen pettymys. Vanessan roolihahmo Lucille on laulajatar, joten mukana on myös muutamia musiikkinumeroita. Musiikkinumerot eivät kuitenkaan tuntuneet vaivaannuttavan päälleliimatuilta, kuten joskus vaikkapa Disney-elokuvissa, vaan ne toivat elokuvaan miellyttävän lisän. Kappaleet säveltänyt Mathieu Chedid eli "M" esittää myös elokuvassa hirviötä.

Herttainen pieni sunnuntaiviihdehetki! Jos oikein olen ymmärtänyt, elokuva on Suomessa ilmeisesti mennyt suoraan DVD-levitykseen. En ole varma, minkä kielisenä elokuvaa Suomessa kaupataan, mutta jos mahdollista, kannattaa tietysti yrittää saada käsiinsä alkuperäiskielinen vaihtoehto. Jo pelkästään Vanessan lauluesitysten vuoksi.

Elokuvan englanninkielinen traileri:

Vanessa Paradis ja M esittävät elokuvan hittikappaleen:

Riinan pisteet: 8/10