 |
| Seinen vastarannalla vilkkuu sinisenä Palais Omnisport de Paris-Bercy -areena, jossa järjestetään urheilutapahtumien lisäksi mm. maailmantähtien konsertteja. |
 |
| Jäin metrosta Quai de la Garen asemalla ja käännyin Seinen rannalla oikealle, vehreälle Allée Arthur Rimbaud'lle. |
 |
| Seinen ylittävä kävelysilta on nimeltään Passarelle de Simone de Beauvoir, ja se avattiin yleisölle vuonna 2006. |
 |
| Sillan toiselle puolelle jäävät Ranskan kansalliskirjastolle kuuluvat Bibliothèque François Mitterand'n lasitornit. |
 |
| Ruskeat läpät ovat brasilialaista |
 |
| Bercyn puistoon Seineltä saapuvia tervehtivät Rachid Khimounen patsaat. Teoksen nimi on "Les Enfants du monde" eli Maailman lapset. Huomaa myös pari telttaa aivan kuvan vasemmassa reunassa. Niissä majoittunee pari asunnotonta maailman lasta. |
 |
| Tämä näkymä tuntui jotenkin suomalaiselta... |
 |
| Lisää maailman lapsia. |
 |
| Portaita pitkin solisi suihkulähde. |
 |
| Eihän se ole puisto eikä mikään, jossa ei edes yhtä karuselliä ole. |
Bercyn puiston paikalla oli 1800-luvulla maailman suurin viinikauppapaikka, jonka toiminta jatkui 1950-luvulle asti.
Viininviljelyn aloittivat Pariisissa roomalaiset ja 1200-luvulle mennessä Pariisissa oli eräs koko Euroopan suurimmista viinipelloista. Bercyyn avattiin ensimmäinen viinikeskusvarasto Aurinkokuninkaaksi liikanimetyn Ludvig XIV:n hallintokaudella.
 |
| Vanhat raiteet muistuttavat Bercyn menneisyydestä maailman viinikaupan keskuksena. |
 |
| Marraskuinen ruusunnuppu. |
Nykyisin Bercyn puisto muodostuu kolmesta erilaisesta alueesta, joista yksi soveltuu hyvin ulkoiluun ja erilaisten pelien pelaamiseen, toisessa on erilaisia viljelmiä ja kolmas ankkalampineen kutsuu romanttisille kävelyretkille.
 |
| Pariisin kaupungilla on nykyisin useita viinitarhoja, joista tunnetuin sijaitsee tietysti Montmartrella. Pariisin muita viinitarhoja ovat mm. kuvissa vilahtava Bercyn tarha sekä Bellevillen puistossa sijaitseva viinitarha. |
Bercyn puisto on valmistunut vasta 1990-luvun alussa, eikä se ehkä ole Pariisin kaunein puisto, mutta monipuolisuutensa ansiosta se on todella mielenkiintoinen vaihtoehto monenikäisille ja moneen tarkoitukseen. Puistossa kävely on kuin pieni seikkailu, kun joka nurkan takana avautuu uusi maailma.
 |
| Bercyn puiston laidalla sijaitsevat kerrostalot ovat arkkitehtuuriltaan harvinaisen suomalaishenkisiä. |
 |
| Nuorisoa sunnuntaipiknikillä. |
 |
| Puiston päässä odottaa Bercy Villagen ostoskeskus, mutta siitä lisää toiste. |
Onpas mielenkiintoinen tuo alueen viinihistoria. Ja nuo Maailman lapset ovat kyllä hienoja.
VastaaPoistaTuolla voisi melkein kierrellä oppaan kanssa, että saisi varmasti kaiken paikasta irti. :)
PoistaOlipa ihana kierros, kiitos!
VastaaPoistaMinulle on jäänyt Pariisista - miten tämän nyt sanoisi kauniisti - hieman luotaantyöntävä kuva, mutta se ei ehkä joutunut kaupungista itsestään. Olen käynyt siellä kaksi kertaa varhaisteininä, kun kiersimme vanhempien kanssa asuntovaunulla Eurooppaa, ja minun Pariisi-kuvaani vaikuttavat varmasti moukkamaisesti käyttäytyneet vanhempani (eivätkös vanhemmat käyttäydy aina vähän moukkamaisesti, hih) ja se, että itse olin silloin niin angstinen. Jos nyt kävisin Pariisissa, kaupunki saattaisi näyttäytyä ihan toisessa valossa - tai sitten ei! Mutta joka tapauksessa tämä kierros oli sellainen, että melkein alkoi tehdä mieli Pariisiin. ;-)
Asuuko tuossa sinisessä laivassa muuten joku, kun siinä on niin paljon kasveja? Minusta asuntolaivat ovat olleet aina jollakin tavalla hirveän kiehtovia. :-)
Kyllä kannattaa ehdottomasti antaa Pariisille toinen mahdollisuus. Pariisi joutuu minusta usein syyttään inhokiksi (ja nyt en puhu sinusta, vaan yleisellä tasolla ;)), kun ihmisillä on omituisia ennakko-oletuksia, jotka sitten eivät toteudukaan. Harva esimerkiksi kertoo pettyneensä Lontooseen tai New Yorkiin, koska ne olivat sotkuisia tai rumia, vaikka ne taatusti ovat vähintään yhtä sotkuisia ja rumia kuin Pariisi. Pariisin vaan "pitäisi" olla pinkki hattara, kun kerran viihdeteollisuus sen sellaisena esittää. Todellisuudessa Pariisilla on niiiin paljon muutakin tarjottavaa kuin Eiffel ja Riemukaari. Ja juuri se kerroksellisuus tekee Pariisista mielenkiintoisen.
PoistaTämä on yksi lempiaiheistani, paasaan tästä säännöllisesti tässäkin blogissa. :D
Tuon sinisen jokilaivan sisältöä en googlaamalla löytänyt, mutta veikkaisin, että siinä olisi jotain bisnestä, kuten alueen kaikissa muissakin jokilaivoissa. Asuntolaiva on kyllä romanttinen ajatus, mutta mua kammottaisi nukkua sellaisessa ainakin yksin. Entä jos se uppoaa keskellä yötä, enkä mä herää? D:
Hmm... miksi rakentaa lasitorni ja laittaa sinne arvokkaita kirjoja, jotka pitää suojata lasi-ikkunoista tulevalta valolta erillisillä lisärakennelmilla? Tuli vaan mieleen. Vai kävikö perinteiset, arkkitehdillä hiano visio, josta unohtui käytettävyys? :D Totta puhut, paikoin oli kuin suomalaisesta syysmaisemasta.
VastaaPoistaNo siis paikallisten suusta kuultu tarinahan on mulle aina kertonut, että tuo oli puhdas moka. Siis arkkitehti sai ultramodernin lasivision, ja sitten vasta myöhemmin joku järjen ääni huomautti, että keskiaikaiset kokoelmat eivät tykkää suorasta auringosta. Yritin googlailla tuohon taustoja, mutten löytänyt muuta kuin Wikipediasta maininnan, että konservatiivinen (=hanketta vastustanut) lehdistö löysi keskeneräiset piirustukset ikkunaluukuttomista rakennuksista ja ymmärsi ne väärin. Mutta oli miten oli, kyllähän tuo vähän haaskulta tuntuu.
PoistaMuistin muuten näköjään väärin puulajitkin, ikkunaluukut ovat afrikkalaista okoume-puuta ja kirjaston porrasterassi on sitä brasilialaista ipeä (joka muuten osoittautui aivan hirveän liukkaaksi sadesäällä, joten portaisiin piti asentaa jälkikäteen jarrulaattoja...). Yhtä kaikki, pytinkiin on käytetty aivan hirvittävät määrät trooppista puuta.