Minä en olisi tiennyt ennen viime viikonloppua, enkä olisi ihan heti arvannutkaan.
Oikea vastaus on nimittäin Loiren laaksossa sijaitseva Chenonceaun linna, joka lukuisten naisasukkaidensa ansiosta tunnetaan myös naisten linnana.
Nykyisen linnan rakennutti 1500-luvun alussa Thomas Bohier, mutta käytännössä työn johdossa oli hänen vaimonsa Katherine Briçonnet.
Velkojen vuoksi linna siirtyi Bohier'n pojalta kruunulle. Kuningas Henrik II lahjoitti linnan vuonna 1547 edelleen suosikkirakastajattarelleen Diane de Poitiers'lle. Diane de Poitiers oli parikymmentä vuotta kuningas Henrik II:sta vanhempi, mutta hänessä yhdistyivät kauneus, äly ja bisnesvaisto. Diane de Poitiers myös loi Chenonceaun linnaan eräät aikakauden upeimmista ja moderneimmista puutarhoista.
Henrik II:n kuoltua hänen leskensä, Katariina de' Medici, karkotti Diane de Poitiers'n linnasta - hän oli itse asiassa aina halunnut linnan itselleen, muttei voinut kuninkaan eläessä tehdä asialle mitään. Katariina de' Medici kasvatti puutarhoja entisestään ja kohotti salin kaksikerroksiseksi voidakseen järjestää siellä ylellisiä juhlia. Hän toimi linnasta käsin alaikäisen poikansa Kaarle IX:n sijaishallitsijana.
Seuraava nainen linnassa oli hiljainen ja vaatimaton Louise de Lorraine, joka vetäytyi linnaan suremaan puolisonsa Henrik III:n kuolemaa. Lapsuudestaan saakka hyljeksitty Louise oli löytänyt paikkansa palvomansa kuninkaansa viereltä, mutta hän kärsi ikänsä masennuskausista. Tuon ajan hovietiketin mukaan valkoinen oli surun väri, niinpä surupukuun pukeutunutta kuningatarta kutsuttiin valkoiseksi kuningattareksi. Vuonna 1601 kuollut Louise de Lorraine oli viimeinen linnassa asunut kuninkaallinen.
Valistuksen kaudella 1700-luvulla linnaa asutti Louise Dupin, joka aikakauden trendin mukaan piti linnassa salonkia, johon kokoontui kirjailijoita, runoilijoita, tiedemiehiä ja filosofeja, kuten Montesquieu, Voltaire tai Rousseau. Dupin myös pelasti linnan suuren vallankumouksen melskeiltä.
Chenonceau lukeutuu Loiren laakson linnoihin, mutta linnan alla virtaava joki ei itse asiassa ole Loire, vaan Cher. |
Linnan omistaa nykyisin Menier'n suku, jolle linna päätyi 1913. Ensimmäisen maailmansodan aikana sairaanhoitajatar Simone Menier piti suuressa salissa sairaalaa, joka oli varustettu suvun omilla rahoilla. Sodan aikana Chenonceaussa hoidettiin yli 2000 loukkaantunutta. Simone Menier'n urheus innoitti vastarintaliikettä myös toisen maailmansodan aikana. Tuolloin linnan etuovi kuului miehitettyyn Ranskaan, mutta Cher-joen etelärannalla sijainnut salin takaovi vapaalle Ranskalle. Niinpä vastarintaliike kuljetti useita ihmisiä vapauteen Chenonceaun salin kautta.
Suuri sali |
Näkymä alla virtaavalle Cherille suuresta salista. |
Kattiloita linnan keittiötiloissa. |
Yllättävän pieni etuovi. |
Labyrintti |
Chenonceaun linna
37150 Chenonceau
Pieni etuovi taitaa olla osa suurempaa kaksoisovea, suurimmassa osassa linnoja ja isoja kartanoita on nain. Kaksoisovia ei useinkaan miella aukenevaksi osaksi vaan osaksi seinaa koska ne ovat niin massiivisia, entisaikaan linnan ovesta piti mahtua mm hevosella ratsastava henkilo sisalle:)
VastaaPoistaJotenkin surullinen on tama naisten linna, tai ainakaan onnea ja menestysta se ei ole omistajilleen tuonut mutta todella kaunis rakennus kylla!
Juu, oikeassa olet, tuo pikkuaukko oli vain osa isoja pariovia. Mutta oli hauska kuvitella Katariina de' Medicin kaltaista mahtavaa kuningatarta kumartelemassa samasta aukosta. Tosin ehkä hänelle silti avattiin joka kerta pariovet.
PoistaAika surullisia kohtaloita tosiaan (eivätkä nuo marraskuiset maisemat paikkaa ainakaan hilpeämmän näköiseksi tee... ;) ), mutta mahtavia naispersoonia, jotka ovat osanneet hyödyntää tilannettaan ja asemaansa parhaalla mahdollisella tavalla.
Vau, kiitos linnaretkestä!
VastaaPoistaKiva kun viihdyit! :) Pari linnaa olisi vielä varastoissa, saa nähdä koska pääsevät blogiin asti. ;)
PoistaAivan uskomattoman kaunis paikka (minus tuo villisian pää). Tekisi todella mieli mennä tuonne linnan maille käyskentelem8än joku kaunis päivä!
VastaaPoistaKaunis paikka tosiaan, ja varmaan vielä kauniimpi kesäpäivänä. Tosin kesällä linnassa taitaa olla hurjat turistimassat, kun näin marraskuullakin oli pientä jonoa.
PoistaVillisian pää oli tosiaan hieman groteski, mutta laitoin sen siksi, etten päässyt ottamaan kuvaa kolmesta villisiasta, jotka kirmasivat tien yli automme edestä. Vähän sydän läpätti jälkeen päin. Villisika on yllättävän iso eläin. :)
Olipas mielenkiintoinen tarina linnalla ja kaunis se on kuin mikä. Kiitos kierroksesta.
VastaaPoistaSiro linna tosiaan! :) Ei ihme, että sopii naiselliseen makuun, onhan sitä ollut on niin moni nainen vuosisatojen aikana rakentamassa. ;)
PoistaKiitos upeasta kierroksesta! Todella kaunis paikka.
VastaaPoistaOnko tuo linna nykyään ihan vain nähtävyyskäytössä, vai mahtaako siellä asua joku Menier'n suvusta? Ihmettelin myös tuota tuolia, jossa on "ripa" istuinosan edessä. Mikähän merkitys sillä mahtaa olla? (Ja miten tuoliin on tarkoitus istuutua?)
Hauska yllättävä kirjoitus ensimmäisen kuvan sillankaiteessa. :-)
Ymmärsin, että ainakin tuo päälinna on ihan vaan nähtävyyskäytössä. Linnabisneksestä ja linnan kunnostamisesta huolehtii muuten nytkin nainen, Laure Menier. Voi tietysti olla, että hänet on nostettu Chenonceaun "naamaksi" osittain myös brändisyistä, onhan tämä linna profiloitunut Naisten linnaksi.
PoistaTuon ripasen tarkoitus on estää allekirjoittaneen kaltaista rahvasta hieromasta pakaroitaan siniverisille tarkoitettuihin istuimiin. ;) Noiden tuolien edessä ei ollut mitään puomeja tai nauhoja, joten luultavasti niissä olisi muuten jalkojaan lepuuttanut yksi jos toinenkin satunnainen turisti. :)
Olipa kiehtova kierros, niin teksti kuin kuvatkin. Kiitos!
VastaaPoistaKiva kun viihdyit! Tuolla olisi yksityiskohtia riittänyt kuvattavaksi vaikka miten, onneksi kameran paristo simahti kesken kaiken. Ja laturia en ottanut mukaan, koska minulta oli erikseen kysytty, onko laturi kassissa. Kyllä, loogista. ;D
PoistaEn ollut aiemmin tällaisesta paikasta kuullutkaan, mutta kuvat nähtyäni ymmärrän miksi siellä halutaan vierailla. Upea linna ja maisemat. Ja meinasin pudota tuolilta kahden ensimmäisen kuvan kohdalla. Luoja miten kaunista! <3 Kuvatkin olivat kuin jostain elokuvan lavasteista, ei uskoisi oikeiksi. Kiitos ihanasta kierroksesta! :)
VastaaPoistaJa hyvää viikonloppua!
Kauniina päivänä kunnon kalustolla ammattitaitoinen kuvaaja saisi tuolta kyllä aivan henkeäsalpaavia kuvia. Varsinkin, jos paikan saisi tyhjäksi turisteista. ;D
PoistaOikein hyvää viikonloppua sinullekin! :)
Oi tuonne mä haluan!
VastaaPoistaUsko tai älä, mulla kävi tuolla mielessä, että tämä on ihan sun näköinen paikka. :)
PoistaWau. Onpa kyllä ihan todella kaunis! Pitääkin käydä katsomassa, kun niille seuduille nokka vetää. Vähän tulee noista linnan muodoista mieleen täällä päin häälyvä Neuschwanstein..
VastaaPoistaMulla puolestaan on ollut pitkään haaveissa vierailla siellä Baijerin satulinnoissa, pitää joskus toteuttaa se(kin) suunnitelma. :)
PoistaUpea paikka ja hienot kuvat! Muutenkin todella mielenkiintoista lukea linnan historiasta - oli ihan uusi tuttavuus minulle :)
VastaaPoistaMinullekaan ei paikka ollut tuttu ennen kuin edellisenä päivänä oppaasta bongasin. Nyt jo melkein ihmettelen, että miten se on mahdollista, kun paikka on kuitenkin noin suosittu ja sillä on niin mielenkiintoinen historia. :)
VastaaPoista