Se oli silloin se.
 |
| Omituinen iltapäivävalaistus viime viikonloppuna. Todellisuus oli vielä kuvan värimaailmaa keltaisempi. |
Jotenkin allekirjoittanut ei vaan jaksa lohduttautua siitä tosiasiasta, että joku elää vielä kylmemmässä ja pimeämmässä. Enhän sentään ole sadisti. Ja sitä paitsi, aika moni myös elää tälläkin hetkellä aurinkoisemmassa ja lämpimämmässä ympäristössä. Näin olen ainakin kuullut kerrottavan.
 |
| Vas. ylh.: Doris tarkkailee ikkunasta Pariisin yötä. Usein se saattaa tarkkailla herkeämättä ikkunaa, vaikka luukut olisivat kiinni. Heijastuuhan ruutuun äärettömän kaunis kissaneitonen.; Nemo huolellisissa pesupuuhissa: "Sanonko mihin voit tunkea kamerasi, ihminen?". Alla: Doris ja Nemo patterinokosilla. Doris muistuttaa muuten mielestäni kissaksi erehdyttävästi tornipöllöä. |
Meidän (mara)katteja ei marraskuu sen sijaan näytä vaivaavan. Olenkin päättänyt ottaa opikseni kissojen kaamosselviytymisstrategiasta:
1. Tee olosi lokoisaksi. Missä vain, milloin vain. Etsi aina huoneesta se lämpöisin nurkkaus.
2. Nuku. Aina kun mahdollista. Muista venytellä kaikessa rauhassa aina noustessasi.
3. Hereillä ollessasi hoida itseäsi ja ulkonäköäsi. (Tässä tosin oion hieman mutkia suoriksi, sillä en ole vielä valmis puhdistautumaan nuoleskelemalla käpäliäni saati muita ruumiinosiani).
4. Sui ja helli myös aina tilaisuuden tullen kaveriasi.
5. Leiki paljon. Kumilenkki riittää pitkälle.
6. Juokse kuin mielipuoli ilman mitään näkyvää syytä vähintään kerran päivässä.
Enää kaksi päivää marraskuuta selätettävänä, sitten onkin jo joulukuu (ja joulustressin vuoro), jei!
--
*Päivän pituudet Forecan mukaan.
Ihanat marakatit sinulla!
VastaaPoistaJotenkin tuo viimeinen kuva muistuttaa minua paluumuuttoyrityksestä, jolloin vietin paljon aikaa tamperelaisen, lattialämmityksellä varustetun pesuhuoneen lattialla patterin vieressä kyhjöttäen...
Jos yhtään lohduttaa, vaikka et sadisti olekaan, niin meilläpäin on 'severe storm/wind warning' ja Perthin keskustassa on kuulemma jo lennellyt kattojakin!
Hihi, anteeksi, mutta aika hersyvä mielikuva surkeasta paluumuuttajasta värisemässä sikiöasennossa kylppärin patterin vieressä. :)
PoistaPidä nyt varasi siellä kesäisessä myrskyilyssä, etteivät tuulet vie mennessään!
Mielikuva vastaa yks-yhteen totuutta :-)
PoistaSikiöasento ja patterin & lattialämmityksen yhdistelmä pitivät minut hengissä siihen saakka kunnes aurinko näkyi jälleen ja uskalsin ulos ostamaan lentolipun lämpimään ;-)
Myrskyt ovat onneksi puhaltaneet jo yli.
Minulla on menossa ensimmäinen kokonainen talvi Suomen eteläpuolella, joten jaksan vielä naureskella kylmästä ja pimeästä valittaville. Juurikin eräs sveitsiläinen valisti minua, että tammikuussa ei mennä sitten ulos ollenkaan vaan kyhjötetään viltit päällä sisällä. Ensi talvena ei ehkä sitten niin nauratakaan.
VastaaPoistaAllekirjoitan kyllä täysin tuon, että kylmä täälläpäin on kylmempää kuin Suomessa. Olen kai muutenkin jo hiukan tottunut täkäläiseen elämänmenoon, sillä järkytyin vähän noista Tampreen auringonnousu- ja laskuajoista :/ Uuh.
Joku muuten on soittanut tuota otsikon kappaletta pääni sisällä jo pari viikkoa!
Haha, hyvä jos korvamato saa jatkoa otsikointini ansiosta. ;)
PoistaMillaisia taloja Sveitsissä muuten on? Onko siellä sisällä kylmä noin keskimäärin, niin kuin aika monessa muussa maassa Pohjoismaiden ulkopuolella? Jotenkin yhdistän sveitsiläisiin käytännöllisen ja järkevän rakentamisen (eli osataan rakentaa riittävät lämpöeristykset), mutta se voi tietysti olla vain stereotypiaa. ;)
Täällä on kyllä ihan kammottavia taloja! Me asutaan udessa kerrostalossa, jossa on kutakuinkin siedettävä lämpöeristys ja talvellakin kutakuinkin lämmin, mutta vanhoissa taloissa tuulee suunnilleen sisään, ja sitten vain pidetään niitä uisia ikkunaluukkuja päivätkin kiinni (ihan kuin asiaa jotenkin auttaisi se, että on kylmän lisäksi pilkkopimeää). Siksi kaikki kansalaisuuteni tietävät ihmettelevätkin, miksi palelen täällä talvella, kun Suomessa on niin paljon kylmempi. On toki, muttei sisällä...
PoistaVoi argh, tuo "Miten sulla voi olla kylmä, kun kerran tulet Suomesta?" on niin kulunut fraasi, hyi olkoon. :P
PoistaErinomaiset ohjeet! Ja täysin yleispätevät. Kiitos!
VastaaPoistaOllos hyvä. Kissoissa asuu viisaus, vaikkei sitä ehkä heti ensivilkaisulta meidänkään kissoista uskoisi. Niin pieneen kalloon ei mahdu kovin montaa neuronia.
PoistaMahtava teksti! :) Mulla eka talvi Suomen ulkopuolella edessä, mutta on tässä vähän Pariisia etelämmäs pesiydyttykin. ;) En siis usko, että tulen edes mahdollisina tulevina talvina valittamaan pimeydestä, kylmyydestä kylläkin. Suomessa sentään rakennetaan lämpimiä asuntoja!
VastaaPoistaJoo, kyllä mä kanssa uskon, että Portugalissa on huomattavasti lempeämpi talvi kuin Pariisissa, jos kerran Etelä-Ranskassakin on. :)
PoistaOnpa muikean näköisiä katteja. :-)
VastaaPoistaMinä en ymmärrä, miten kylmyys voi olla niin suhteellista. Miten 15 (plus)astetta Intiassa on ihan jäätävän kylmä, mutta Suomessa se on ihan sopiva kesälämpötila. Johtuukohan se jotenkin vaatetuksesta (Suomessa on ehkä aina jotenkin asianmukaisempia vaatetus) vai siitä, että siellä ei ole koskaan oikein kuuma... Uskon siis hyvin, että Pariisin kylmä on paljon kylmempi kuin Suomen kylmä!
Kissojen selviytymisstrategia nauratti. :-D Hyviä ohjeita kenelle tahansa!
Muikea on diplomaattinen sana kuvailemaan meidän itämaisia katteja. ;) Jonkun mielestä rumuuden ruumiillistumia, mutta kummasti se silmä tottuu tuollaisiin pitkäkalloisiin rimpuloihin, ja nyt "normaalit" kissat näyttävät omiin silmiin jo sellaisilta omituisen tuhdeilta pallopäiltä. :D
PoistaTuo on kyllä totta, että kun tottuu tiettyyn tasaisen lämpimään lämpötilaan, niin se pienikin viilentyminen tuntuu hurjemmalta. Ovathan Suomessakin ensipakkaset aina jotenkin kylmempiä kuin ne "oikeat" pakkaset keskitalvella. Mutta Pariisissa ilma tuntuu myös kosteammalta, ja sen kosteuden vuoksi kylmemmältä kuin Suomen keskimäärin todella kuiva pakkanen. (Mikä sitten taas toisaalta sekin saattaa äärimmillään olla todella epämiellyttävää, kun iho hilseilee ja sähköiskuja satelee).
Kylläpä repesin noille 'omituisen tuhdeille pallopäille'. Kiitos aamun nauruista! :-D
PoistaMainittakoon nyt, ettei kukaan "normaalin" kissan omistaja vaan loukkaannu, että kutsuin myös rakasta siskonpoikaani hänen varhaisimpina vuosinaan pallopääksi. ;)
PoistaIhastuttavat marakatit ja mainio selviytymisstrategia; tuota olen osittain noudattanutkin, ehkä meidän kattiloiden hienovaraisella opastuksella.
VastaaPoistaTeillä on vielä se naperokin siellä, siinä ei paljon varmaan kaamosta ehdi ajatella! :) Hihittelin muuten tuossa Facebookin puolelle kirjoittamaasi kommenttia (että luit varisparven varpusparveksi)... Odottelitko sen jälkeen kenties tilitystä pahasta ruokamyrkytyksestä? ;D
PoistaTäällä on ollut niin pitkään lämmintä, että minä en ole vielä päässyt valittamisen makuun. Ensimmäiset kylmemmät päivät (15 astetta) on otettu ennemminkin ilolla vastaan, kun on lopultakin saatu käyttää hieman talvikenkiä yms. Ja Suomeen saa minun puolestani sataa nyt parin metrin kinokset, että saadaan viettää oikein kunnon luminen joulu.
VastaaPoistaJuu, lumi sopii mullekin hyvin sellaisina pieninä loma-annoksina. :) Pariisiin en sitä kyllä kaipaa, kun tämä kaupunki tuppaa lähes halvaantumaan sentin, parin "nietoksista".
PoistaJust noin pitäisi tehdä! Minun kissani nyökyttelivät tietävän näköisinä, kun niiltä kysäisin, että onko näin. Toinen kissoistani on viime aikoina ottanut tavaksi jäädä aamulla sänkyyn loikoilemaan siksi ajaksi, kun minä olen aamupesulla. Joskus se jatkaa samaa vielä, kun lähden töihin, sen näköisenä, että "taidanpa pitää vapaapäivän tänään".
VastaaPoistaAhahhaaa, mikään ei ole katkerampaa, kuin nousta lämpimästä sängystä kylmään, pimeään aamuun, kun siellä sängyssä joku kääntää autuaana kylkeään. :D Meidän kissat ovat kyllä erittäin aamuvirkkuja, mutta mulla oli aikoinaan kääpiösnautseri, joka katsoi varsinkin viimeisinä vuosinaan aamuisin sängystänousijaa parta vinossa sellaisella puoliäreällä: "Et viitsis lakata kolistelemasta, täällä joku yrittää nukkua" -ilmeellä. :D
PoistaMahtavat vinkit kaamoksen selättämiseen! :) Minäkin muistelen haikeudella aikoja (viime tammikuu), kun Amsterdam tuntui valoisalta ja lämpimältä verrattuna Suomeen. Nyt hollantilainen kaamos yhdistettynä lähestyvän joulun aiheuttamaan koti-ikävään tekee olon kovin väsyneeksi... Ehkä kokeilen tuota kumilenksulla leikkimistä seuraavaksi ;D
VastaaPoistaKumilenksuja kehiin vaan! :D Nyt onkin paljastettava, että eniten elämässäni olen kärsinyt kylmästä joulukuisessa Amsterdamissa. Kävin siellä Tukholmassa asuessani, enkä jotenkin osannut odottaa, että palelisin, kun lämpömittari näytti kuitenkin paria astetta enemmän. Kanaaleista hohkasi kylmää luihin ja ytimiin, eikä sisätiloissa ollut juuri sen parempi. :D Jouduin jopa ostamaan lisävaatteita paikan päältä. Eli tsemppiä vaan sinne! :D
PoistaMä olin joskus silloin etelästä pois muuttaessa vähän skeptinen, kun yksi kaveri sanoi, että "tsemppiä vaan, täältä muuttavat ahdistuvat siihen auringon puutteeseen."
VastaaPoistaNyt voin sanoa, että se oli totta. Raagh mä haluan takaisin aurinkoon. Päivittäin.
Noista ohjeistasi... jos yhdistää kohdat 3 ja 4, niin sittenhän sitä voisi nuol...khrm. Eipäs mennä pidemmälle, jos vaikka joku lapsi lukee.
Hahaha, enpä huomannutkaan tuollaista monimielistä tulkintamahdollisuutta. Hmm, taidan olla vähän ruosteessa! :D
PoistaEipä sitä tosiaan moni kokeilematta uskoisi, että Pohjois-Ranskan korkeudella voi kärsiä valon puutteesta. Mutta uskon kyllä, että pimiää on, jos on päässyt tottumaan eteläranskalaiseen talveen. Minä en edes ole, ja silti on pimiää.
Mulla on ikävä kaamosta ja kylmyyttä. Onko tämä tervettä?
VastaaPoistaEi ole tervettä. T: Riinan Diagnoositoimisto
Poista