keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Onneksi on Ruotsi...

...ja ruotsalaiset, nuo rakkaat naapurimme, joilla on samat juhlapyhät ja melkein samat juhla- (ja arki)herkut kuin meilläkin.

Laskiaispullattomuudessa kärvistellessäni muistin yllättäen Ruotsi-instituutin (Svenska institutet/l'Institut suédois) kahvilan. Ellei laskiaispullaa, niin en semla sitten!

Ruotsi-instituutin kahvilassa Café Suédois'ssa parasta on ehkä isolle mukulakivillä päällystetylle sisäpihalle katettu terassi. Pariisin helmikuu on terassiriekkumiseen hitusen liian kylmä, joten massutimme kausiherkkumme sisätiloissa. Pullat huuhdotaan alas aidolla ruotsalaisella kahvilla. Tänne siis, jos pariisilainen espressomyrkky ellottaa ja kaipaat kotimaasta tuttuja kahviaromeja. Minusta ruotsalainen ja suomalainen kahvi maistuvat ihan samalta, mutta älkää uskoko minua, en ole barista. Käykää itse maistamassa.


semla10

semla11

semla09

semla01
Seuralaiseni tilasi minua odotellessaan pientä välipalaa.

semla02
Ooo, siinä se nyt on. Pulla oli pienehkö, mutta toisaalta ihan riittävän kokoinen. Täytteenä oli mantelimassaa. Luulimme  molemmat olevamme hilloihmisiä, mutta hyvin tämä mantelimassakin näytti uppoavan. Päättelimme vältelleemme turhaan mantelimassalaskiaispullia kaikki nämä vuodet.

semla03
Meidän saapuessamme jäljellä oli enää kolme laskiaispullaa. Onneksi sentään oli. Aika hyytävä ajatus, että pullat olisivatkin loppuneet nenämme edestä.

semla04

semla05

semla06

semla07

semla08
Café Suédois'n tiski näyttää hieman kotoisalta baarikeittiöltä. Yleensä tiskillä on tosin leivonnaisia, jotka kuvanottohetkellä sulkemisaikaan oli jo siivottu pois.


Café Suédois
11, rue Payenne
Metro: Chemin Vert/Rambuteau/Saint Paul




P.S. Jos kuitenkin Pariisissa olet ja semla ei kelpaa, niin ensi sunnuntaina Suomi-instituutilla on Ravintolapäivän kunniaksi kaupan aitoja laskiaispullia, mantelimassalla tai hillolla. Lisätietoja instituutin nettisivuilta.

23 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Niinpä! Varsinainen jännitysnäytelmä tämä tietysti kyllä oli. ;)

      Poista
  2. Onpas kovin kodikkaan ja viihtyisän näköinen paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On! Ikeoineen päivineen sisustus oli jotenkin tutun oloinen. Kai se on sitten sitä pohjoismaisuutta. ;)

      Poista
  3. Kannattaa siis pitää naapureiden kanssa hyvät välit yllä. Tältä ei löydy edes ruotsalaisten kahvilaa!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä naapureista voi tosiaan olla aivan yllättävää iloa! :) Aika yllättävää, etteivät ruotsalaiset ole valloittaneet Irlannin toiseksi suurinta kaupunkia. Eikö ole edes Ikeaa (siis ruokatarpeita varten ;))?

      Poista
  4. Pullaa kahvilassa! Voi ei juuri näinä talven synkkinä hetkinä maaseutu tuntuu liian autiolta.
    t. maalainen suunnittelee retkeä pääkaupunkiin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mary, tuo sun 'maalainen...' nimimerkkisi on jotenkin aivan hellyyttävän ihana. Samat suunnitelmat tällä maalaisella :-)

      Poista
    2. Myönnätkö nyt, että Pariisissa ON positiiviset puolensa, kun vähän penkoo? ;D T: henkinen maalainen kaupungista... ;)

      Poista
  5. Me oltiin Suomessa käymässä viime vk-loppuna ja päästiin siellä mutustelemaan laskiaispullia - tosin VAIN kerran!!! Mutta hei hauskan näköinen tuo kahvila, enpäs tiennytkään moisen instituutin olemassaolosta. Pistetäänpä korvan taakse jos seuraavalla Pariisin reissulla tekee mieli vaikka pohjoismaalaista kahvia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa poiketa, ihan vaikka sen kahvin vuoksi (jos siitä pohjoismaisesta tykkää). Tuo on myös mainio paikka istahtaa aurinkoiselle terassille kesällä Marais-shoppailun lomassa. ;)

      Poista
  6. Ulkomailla asuminen avartaa maailmankuvaa (vaikka sitten mantelimassa verran) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella, täällä joutuu astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle ja löytää itsensä aivan uudella tavalla! :D

      Poista
  7. Mulle kävi viime viikolla vähän samantapainen tilanne. Halusin Savonlinnassa ostaa viisi lörtsyä, ja kun menin lörtsylaarin eteen, näin kuinka monta lörtsyä siellä oli jäljellä: tasan viisi! En ole varmaan koskaan saanut mitään pussiin niin nopeasti kuin nyt, kun pelkäsin, että joku kiilaa sivusta ja vie minulta lörtsyt! :-D

    Onpa jotenkin jouluinen tunnelma tuolla. Ovatkos ne ruotsalaiset ajastaan jäljessä? ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahaa, jännitysnäytelmä "Taistelu Lörtsyistä". Pääosissa lörtsynhimoinen ulkosuomalainen ja paljasjalkainen paikallinen.

      Mutta Hippu, ruotsalaisethan eivät koskaan ole ajastaan jäljessä. He ennakoivat jo ensi joulua! ;) Mutta kieltämättä nuo tähdet ovat vähän jouluisia, onneksi joukossa oli noita pääsiäishenkisiä narsisseja. :)

      Poista
  8. Arvoitus: oli kaksi pientä possua… eikun naapurimaata, jotka päättivät kumpikin laittaa Pariisiin kulttuurikeskuksen. Ensimmäinen osti huonokuntoisen 1500-luvun arvoökytalon ja restauroi sen suurella rahalla ja vaivalla viimosen päälle upeaan kuntoon, niin että turistiryhmät ja arkkitehtuurifriikit käyvät sitä solkenaan ihastelemassa. Keskus on Pariisin virein ja dynaamisin lajissaan, sen taidenäyttelyistä, juhannusjuhlista, kulttuuriperinteen päivästä, puutarhajuhlista, kanelikorvapuusteista ja vastaanoton blondeista on tullut legendoja.

    Toinen maa osti Pariisin keskustasta legendaarisen pienen taide-elokuvateatterin ja purki sen kulttuuriväen protesteista huolimatta kylmästi, tehden ikuisen arpeutumattoman haavan Champon leffakortteliin. Tilalle rakennettin rumaa ankeaa brutaalipostfunkistyyliä edustava kammottava höskä, jonka julkisivu muistuttaa vakavasti tarttuvan taudin vuoksi suljettua DDRläistä terveyskeskusta ja joka alkoi vaikuttaa tosi rappeutuneelta jo puoli vuotta avajaisten jälkeen. Keskus on poikkeuksetta aina kiinni kun Pariisissa tapahtuu jotain.

    Niin, se arvoitus oli, että mistä naapurimaista tässä mahtoi olla kysymys? Onneksi on toinen niistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäpä tähän lisäisi...? ;D

      Paitsi että pakko nyt myöntää luuranko kaapissa: En ole koskaan ikinä vielä käynyt Siinä Toisessa instituutissa. Joko ohjelman aikataulut eivät ole olleet sopivia (jos jotain kiinnostavaa on ollut tarjolla), tai sitten instituutti on ollut kiinni, kun olen oven taakse ex tempore -hengessä osunut. :/ Pitäisi ottaa projektiksi...

      Poista
    2. Joo, ota projektiksi! Minua kiinnostaisi tietää millainen se on. Melkein pelkästään tuon Topin kommentin vuoksi :-)

      Poista
  9. STI (se toinen instituutti) on pohjoismaiseen riisuttuun tyyliin tottuneelle ja siitä pitävälle ihan viihtyisä ja siellä pidetyissä näyttelyissä voi tyyli tietysti olla vaikka kuinka runsas ja väri-iloinen. Mutta hiljaista ja rauhallistahan siellä on, kun mitään kahvilaan verrattavaa kansaa houkuttavaa vetonaulaa ei ole.

    En oikeestaan tiedä, ketä varten STI on olemassa, ranskalaisia vai suomalaisia. En meinaan keksi, mitä erityisen paljon kumpaakaan ryhmää kiinnostavaa siellä on... hyvä paikka käydä vessassa, jos ei muuta keksi!

    t. satunnainen Pariisin-matkailija, joka on käynyt STI:ssa muistaakseen kahdesti ja siellä oikealla rannalla kerran (syömässä soppaa ja pullaa ja viihtymässä kyllä paremmin kuin STI:ssä).

    VastaaPoista
  10. Hahhaahhaa! Ihana tuo koodinimi STI! :D

    Hyvä kysymys tuo, että ketä varten "STI" on olemassa. Kai se on tarkoitettu lähinnä viemään (tai tuomaan, näkökulmasta riippuen) suomalaista kulttuuria ranskalaisille. Mutta siinä sivussa sen luulisi voivan tuottaa kaikkea sellaista, mikä koti-ikävän kourissa kärvistelevää ulkosuomalaista lohduttaisi. Kuten sanottua, itse olen tosin hankkinut lohdukkeeni tähän asti muualta. :P

    Mutta eipä tämä instituuttiasia ole ainoa, jonka suhteen ruotsalaiset ovat onnistuneet markkinoinnissa esimerkillisesti. Ruotsalaisilla on loppujen lopuksi aika samat valttikortit kuin meilläkin, mutta niitä vaan osataan markkinoida rohkeasti ja positiivisesti muualle. Tiedän, tämä on paljon toisteltu klisee, mutta kun se näköjään on yhä liiankin totta.

    P.S. Nyt pitää kyllä ottaa itseään niskasta kiinni ja käydä kurkistamassa se STI...

    VastaaPoista
  11. Onpa herkullisen näköinen kahvila, samoin laskiasipulla. Hmm.. Olen vältellyt mantelilaskiaispullia aina, onkohan se ollut turhaa? Ja nyt niiden aika meni jo, joten joudun odottelemaan vuoden, että saan asiasta selkoa :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kokeilemaan! Totesimme molemmat kaverini kanssa, että olemme kai ihan turhaan vältelleet mantelitäytteisiä kaikki nämä vuodet. Tarkemmin ajateltuamme emme olleet mantelipullia koskaan oikein kunnolla edes maistaneet! :D

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.