tiistai 2. lokakuuta 2012

Pariisin kallein ja halvin osoite

Kaikkien pitää asua jossain, ja lähes kaikkia kiinnostaa, mitä se asuminen siellä jossain maksaa. Asuntokauppaan keskittynyt La vie immo -sivusto listasi Pariisin kalleimmat ja halvimmat katuosoitteet.

Kallein osoite vilahtikin tässä blogissa viikko sitten sunnuntaina. Kyseessä on nimittäin 6. kaupunginosa ja Saint Germain des Prés, ja siellä tarkemmin ottaen rue de Furstemberg. 6. kaupunginosassa neliöhinta on keskimäärin 13 200 euroa, joten kyseinen kadunpätkä on jopa omalla alueellaan erityisen hinnakas.

Jokainen siellä ruudun toisella puolella (kyllä, asun tietokoneesi/muun nettiyhteyslaitteesi sisällä) palaa varmasti halusta lukea oman subjektiivisen analyysini ko. osoitteiden hinnasta ja sen syistä? Kas tässä:


1. Rue de Furstemberg (6.): 21 812 e/m²

Alue on elegantti ja kadunpätkä on erittäin rauhallinen, vaikka sekä Seine että boulevard Saint Germain ovat kivenheiton päässä. Kadunpätkä on niin pieni, että siellä on harvoin kohteita myynnissä; La vie immon mukaan korkeintaan pari vuodessa. Mikä tarkoittaa sitä, että taloyhtiössä on pitkäaikaisia asukkaita, jotka kyttäävät naapureita. Varsinaisia palveluita ei ihan samassa korttelissa taida olla. Laduréen liike ei vastaa elintarvikekauppaa. Muutenkin tunnelma on hitusen steriili omaan makuuni. Mikä kettu? Mitkä pihlajanmarjat?

Agrandir le plan



2. Avenue Elisée Reclus (7.): 20 733 e/m²

Jopa minä tiedän, että Eiffel-näkymä nostaa asunnon arvoa eksponentiaalisesti. Vaikka sen näkymän nähdäkseen pitäisi kiivetä kylpyhuoneessa pesukoneelle ja kurottautua katon rajassa olevasta ikkunasta 90 astetta vasemmalle (Tuttavan kertoma esimerkki elävästä elämästä).

Käytännössähän tämä Eiffeliä ympäröivä alue on vihoviimeistä asuinseutua. Elintarvikekauppoja ei ole käytännössä ollenkaan. Iltaisin kadut ovat aavemaisen tyhjiä. Periaattessa alue on turvallista, mutta eihän siihen tarvita kuin yksi sekopääraiskarimurhari ja tyhjä katu, että käy ikävästi. Jos kuitenkin haluaa poiketa illalla yksillä, joutuu maksamaan Eiffel-lisää lasillisestaan. Se hintalisä tosin ei varmaan tunnu juuri missään, jos täällä on varaa asua.

Muistelen kuulleeni, että tänne hakeutuu nimenomaan amerikkalaisia miljonäärejä, ei ranskalaisia. Amerikkalaiset miljonäärit ovat oppineet televisiosta ja elokuvista, että pariisilaisasunnon ikkunasta näkyy aina Eiffel-torni. Ellei torni näy, ei ehkä ollakaan Pariisissa.

Agrandir le plan



3. Rue Guynemer (6.): 19 621 e/m²

Rue Guynemer tunnetaan La vie immon mukaan vanhastaan eräänä Pariisin kalleimmista osoitteista. Tässä ymmärrän sen sikäli, että Luxembourgin puisto on aivan vieressä. On pariisilaisittain luksusta päästä aamulenkille heräilevään puistoon muutaman metrin päässä kotiovesta.

En minä silti tätäkään nyt niin huippuosoitteena osaa pitää. Metroasemalle on hieman matkaa ja lähikortteleissa on lähinnä yliopistorakennuksia tai hotelleja. Lähimpään Monoprix-markettiinkin on puolisen kilometriä.

Vai asuuko näissä osoitteissa vain ihmisiä, joilla on omat kuljettajat ja henkilökohtaiset shoppaajat ruokaostosten tekoon?

Agrandir le plan


---
Sitten niihin halvimpiin osoitteisiin. Kyllä, Pariisista voi näköjään saada neliöhinnaltaan edullisemman asunnon kuin Helsingistä. Jos Helsingin kallein alue oli keskimääräiseltä neliöhinnaltaan 5819 euroa, Pariisista saa kämpän halvimmillaan alle 5000 eurolla neliöltä:


1. Rue de la Grenade (19.): 4712 e/m²

Koillis-Pariisi on keskimäärin neliöhinnaltaan edullista. Tämä kyseinen osoite sijaitsee kehätien väärällä puolella, aivan pahamaineisen Seine Saint Denis'n esikaupunkialueen rajalla. Vaikka Pariisissa ollaan, niin kovin kalliita hintoja taitaa olla vaikea perustella, jos alle sadan metrin päässä asutaan samanlaisessa talossa, mutta lähiössä. Positiivista lienee Parc de la Villetten läheisyys - tosin kyseistä puistoaluetta ei koeta ainakaan Tripadvisorissa pelkästään positiiviseksi.

Agrandir le plan

2. Boulevard Mortier (20.): 4943 e/m²

Oheinen Google mapsin kuva voisi olla näpsäisty mistä tahansa suuresta tai keskisuuresta suomalaiskaupungista. Romanttinen Pariisi ei ehkä ensimmäisenä nouse mieleen näistä arkkitehtonisista kukkasista. Toisaalta suhteellisen pitkällä boulevard Mortier'lla on huomattavasti viehättävämpiäkin rakennuksia. Paljon riippuu siitä, millaiseen taloon ja naapurustoon sattuu osumaan. Kadun varrella on jopa muutamia viehättäviä viheralueita. Katu on aivan kehätien tuntumassa, mikä tarkoittaa sitä, että ydinkeskustaan on matkaa, mutta taas toisaalta kehätien kautta matkustaminen muualle onnistuu periaatteessa nopeammin kuin keskustan kautta kierrettäessä.

Agrandir le plan


3. Rue de la Marseillaise (19.): 4979 e/m²
Rue de la Marseillaise sijaitsee aivan Pariisin halvimman kadun vieressä ja sitä erottaa kehätiestä pieni puistoalue. Onhan tämä kaukana keskustasta, mutta alue vaikuttaa jopa suhteellisen siistiltä ja rauhalliselta moniin ydinkeskustan kortteleihin verrattuna. 

Agrandir le plan


---Pariisin asuntomarkkinoista* näkee hyvin, miten asuntokauppa pelaa mielikuvilla. Jo 75 eli Pariisi osoitenumerossa nostaa hintaa ratkaisevasti. Silti moni ihan oikeasti asuu mieluummin koirankopissa Pariisin puolella kuin tilavasti muutaman sadan metrin päässä esikaupunkialueella. Eikä siinä vielä kaikki, kuten stereotypioista kirjoitellessani mainitsin, pariisilaisilla on valtavasti enemmän tai vähemmän perusteltuja mielikuvia eri kaupunginosista.

Asunnonvaihto ei ole lainkaan ajankohtaista, mutta näin teoriassa itse haluaisin asunnon vanhasta (haussmannilainen tai vanhempi), mutta peruskorjatusta (putket, iso hissi, äänieristykset kunnossa) talosta, jonka lähellä on metro, kauppoja ja muutama rento ravintola, muttei mitään möykkäväkeä kerääviä baarikatuja kuitenkaan. Talon vieressä pitäisi olla puisto ja mielellään vielä vesistökin. Naapurusto ei saisi olla liian takakireän snobia eikä liian teennäisen boboa, muttei pelottavan rähjäistäkään. Sellainen 11. kaupunginosan keskimääräinen tunnelma voisi olla aika hyvä.

Täytynee kysäistä Stéphane Plazalta, onko tämmöisiä olemassa...



*Olen Pariisin asuntomarkkinoiden asiantuntija, sillä katson säännöllisesti telkkarista, kuinka Stéphane Plaza ostaa tai myy asuntoja.

6 kommenttia:

  1. Pitäisiköhän tehdä samanlainen postaus Oslosta, vaikkeivät täällä hinnat kuitenkaan ihan samalle tasolle yllä. (Yritystä kuitenkin riittää...) Mutta joo, romanttinen Pariisi ja boheemi ullakkoasunto mallia "1900-luvun alun tuberkuloosin pian kuoleva nälkätaiteilija" Eiffel-torninäkymällä taitaa olla utopiaa. Pahus... :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei ehdottomasti pitäisi, mua ainakin kiinnostaisi, mistä oslolaiset haluavat maksaa ja mistä sitten taas eivät! :)

      Juu, "2000-luvun alun tautinen ja nälkäinen taiteilija jossain betonilähiössä" kuulostaa kieltämättä hieman vähemmän romanttiselta Pariisi-kuvalta. :P

      Poista
  2. Hymyilytti tuo Eiffel-torni pesukoneen päälle kiivettynä... Minäkin asuin taannoin Helsingin kantakaupunkialueella merinäköalallisessa asunnossa. Asunto oli Kallion Neljännellä linjalla, mutta sattui vaan olemaan Kallion korkein kohta ja viides kerros. Talojen välistä pilkahti aina pieni kolmio merta, kunhan vaan Siljan alus ei ollut tukkimassa näkymää. ;)

    Tuo sun kuvaus on aika lähellä sitä, mikä itseäkin miellyttäisi. Siihen varmaan sisältyy oletus siitä, että alue on käveltävää. Ei tule tapahtumaan täällä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, täällä voi kävellä käytännössä kaikkialle, paitsi ehkä jossain kauhulähiössä yöaikaan kävelyä ei voi suositella. ;)

      Kuvauksesta unohtui vielä, että ehdottomasti sisäpihan puutarha saisi olla. Niitä on täällä yllättävän tiheässä. Meillä on makuuhuoneen puolella sisäpiha, muttei kyllä mitään puutarhaa. Sentään iso haviseva lehtipuu, joka jo sekin helpottaa oloa kummasti. Vehreyden ja kasvien tärkeyden huomaa todenteolla vasta asfalttiviidakossa. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.