maanantai 29. lokakuuta 2012

Boheemielämää

Pariisi-kliseeseen liittyy erottamattomasti boheemin klisee. Boheemi on taiderenttu, joka asuu ullakkohuoneistossa, tuntee itsensä väärinymmärretyksi ja kuluttaa aikaansa latkien punaviiniä tai absinttia. Tämä oli mielikuvani ennen Grand Palais'n näyttelyä - ja näyttelyn mainosjuliste näytti sitä aika hyvin tukevan.


Mutta Grand Palais'n näyttelyn nimi onkin monikossa. Tämä siksi, että boheemin käsite on ranskan kielessä kaksijakoinen. Boheemeiksi (bohémien) kutsuttiin alkujaan romaneja, jotka saapuivat 1400-luvulla Länsi-Eurooppaan. Kiertävä elämäntapa ja romanien alkuperän mysteeri herättivät välittömästi taiteilijoiden kiinnostuksen. Monet Ranskassa uskoivat heidän tulleen Böömistä (ransk. Bohême), toiset taas uskoivat heidän olleen alkuperältään Egyptiläisiä (vrt. engl. Gypsies). Ja koskapa romanit olivat kristittyjä ja tulivat Egyptistä, heidät kuvattiin usein raamatulliselle pakomatkalle mukanaan itse neitsyt Maria.

Nicolas Régnier: Joueurs de cartes (Kortinpelaajia), n. 1625.

Taiteilijoiden silmissä romanien elämäntapa oli romanttista retkeilyä ja leirinuotioilla tanssahtelua. Erityisesti romaninaiset olivat sensuelleja ja mystisiä, vailla länsimaisen yhteiskunnan moraalisia rajoitteita.

George Morland: Bohémiens, 1800.

Tässä näyttelyssä ei siis yritetäkään kuvata romanien todellisuutta minään historiallisena ajankohtana, vaan ainoastaan länsimaisten taiteilijoiden tulkintoja ja mielikuvia näistä "boheemeista".

Nargisse Virgile Diaz de la Peña: Tsiganes à l'écoute des prédictions d'une jeune diseuse de bonne aventure (Mustalaisia kuuntelemassa nuorta ennustajaa), 1848.

Näyttelyn romaniosuus on järjestelty melko tavanomaisesti. Pitkien, punertavien käytävien varrella on maalauksia ja veistoksia sekä selitystekstitauluja - selityksistä valtaosa on muuten myös englanniksi. Taustalla soiva ääninauha toi minusta sopivasti lisätunnelmaa muuten asettelultaan melko simppeliin osioon. 




Näyttely siirtyy Bizet'n Carmenin sävelin toiseen kerrokseen - ja toiseen osioon.


Toisessa kerroksessa vierailijaa odottaa Montmartre ja se Charles Aznavourinkin chansonista tuttu boheemius.

Eugène Atget: Sacre-Coeur-de-Montmartre. Kuva otettu rue du Chevalier de la Barrelta, 1900.


Boheemin käsitteessä tapahtui 1800-luvun puolivälissä murros: Boheemi ei ollut enää taiteilijoiden objekti, vaan taiteilijoista itsestään oli tullut yhteiskunnan marginaalissa eläviä boheemeja.


Boheemi alkoi merkitä nuorta, alle kolmekymppistä taiteilijaa, joka kärsii luomisen tuskasta, nälästä ja alkoholismista. Boheemi oli alkuun pilkkanimi, mutta vähitellen boheemi elämäntapa koettiin edellytykseksi todelliselle luovuudelle. 1900-luvun alkuun mennessä jokainen vähääkään kunnianhimoinen taiteilija pyrki Pariisiin ja erityisesti Montmartrelle kärsimään nälkää ja haaveilemaan menestyksestä.


Toisen kerroksen näyttelyosuus koostuu useista pikku saleista, joihin jokaiseen oli lavastettu hieman toisestaan poikkeava ulottuvuus taiteilijaboheemin kliseessä: rähjäisiä ullakkohuoneistoja, taiteilijan ateljeetiloja, kahviloita, Pariisin öisiä kattoja ja pieni kamiina nurkassa.


Gustave Courbet: L'homme à la pipe (omakuva), 1846.

Näyttely loppuu lähes brutaalisti toisen maailmansodan kynnykselle, jolloin taiteilijaboheemien ja romaniboheemien polut yhdistyivät natsivainoissa. Taiteilijat tuomittiin "degeneroituneesta taiteesta" ja romanit etnisestä alkuperästään.


Näyttely oli mielenkiintoinen, ja mukana on myös töitä huipputunnetuilta taiteilijoilta Leonardo da Vincistä Vincent van Goghiin - aikakauden maineikkaita ranskalaistaiteilijoita unohtamatta. Näyttelyn kaksijakoisuus on ideatasolla kiehtova, mutta käytännössä molemmat osuudet jäivät valitettavasti hieman pinnallisiksi ja toisistaan irtonaisiksi. Jälkimmäisen osion maisemoinnissa oli sellaista yritystä, mitä ranskalaisissa museoissa valitettavasti vähemmän näkee. Tunnelmaa tosin latisti vähän väenpaljous. Vierailu kannattaakin tähdätä arkipäivälle ja keskelle päivää.

Ja sitten vielä viimeinen purnaus: Grand Palais'n näyttelyiden täysihintainen lippu, 12 euroa, on minusta hieman kallis, kun tässä kaupungissa pääsee katsomaan monenlaista huipputaidetta ihan ilmaiseksikin. 


Bohèmes : la bande-annonce par Rmn-Grand_Palais

Bohèmes-näyttely Grand Palais'ssa 26.9.2012 - 14.1.2013
Metro: Champs-Élysées Clemenceau/Invalides

8 kommenttia:

  1. Oi tultiin just kotiin Pariisista! Ihanaa oli ja mikä ihana blogi sinulla! Hyvä että löysin! Tulen heti lukijaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Ihastelin juuri Pariisin-kuviasi. :)

      Poista
  2. Kiitos! Tuli boheemius nyt sitten selväksi. Saksan GEMA (joku tekijäoikeus???)salli jopa kuunnella tuon Charles Aznavourin melankolisen, iki-ihanan "La Boehme".Hieno loppu näyttelylle: brutaali.Minut tekee aina hyvin surulliseksi tuo 11 vuotta kestänyt natsien terrori,euroopanlaajuiset "puhdistukset" (murhat) ja sota. Sitä ei saa koskaan unohtaa, että se ei koskaan toistuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aznavourin La Bohème on haikean kaunis kappale, mutta varsinainen korvamato. Se soi minulla monta päivää putkeen päässä, joten päätin laittaa ilon kiertämään ja linkittää laulun blogiini. ;)

      Tuo näyttelyn natsiloppu tuntui jotenkin tylyltä, kun näyttelyssä tunsi siihen asti kulkeneensa vähän sellaisessa unenomaisessa rinnakkaistodellisuudessa.

      Poista
  3. Tämä oli tosi kiinnostava! Melkein tekisi mieleni snoa, että olisinpa Pariisissa, mutta en voi, koska olen julkisesti hehkuttanut ranskasta lahtöäni aivan liikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin jostain, että näyttely matkaisi tammikuun jälkeen Espanjaan, mutta se ei kyllä ole yhtään lähempänä sinun tämänhetkistä sijaintiasi. ;)

      Poista
  4. Juu täytyypi myöntää Riina, että sinun blogisi ansiosta Pariisi saa lisäpisteitä ja meitinkin melkein tekee mieli lähteä sinne seikkailemaan, mutta ei tänään.

    VastaaPoista
  5. Oho! :O Tämä on jo aika iso myönnytys sinulta, että sentään melkein voisi Pariisiin tulla, muutenkin kuin pakon edessä. :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.