lauantai 3. maaliskuuta 2012

Illallinen 20. kaupunginosassa - Royal Fata


Boikotoin kiinalaista ruokaa vuosikausia. Syynä oli tamperelaisesta (!) kiinalaisesta ravintolasta hankkimani pöpö, joka sai minut nauttimaan vessanpöntön syleilystä parisen vuorokautta. Vieressä päivitteli rautavatsainen kumppanini, joka oli syönyt täsmälleen samaa ruokaa. No, hänen vatsansa on kestänyt temppuilematta muiden muassa käärme- ja hyönteisaterioita paikallisten pöydissä eri puolilla Afrikkaa, joten nähtävästi emme kisaa samassa sarjassa.


Kiinalaiskammoni aiheutti toistuvasti ongelmia työpaikan lounaspaikkavalintoja tehdessä:

"Siis et syö kiinalaista? Et mitään kiinalaista? Miten sä sitten voit syödä sushia?" 

Hämmentyneet pitivät minulle esitelmiä Kiinan eri seutujen erilaisista keittiöistä. Säännöllisesti minulle kerrottiin myös huimista ruoka(myrkytys)seikkailuista eri puolilla Aasiaa. Lopuksi kertoja aina tähdensi, kuinka HÄN nyt kuitenkin edelleen nautti kaikenlaisesta ruoasta ennakkoluulottomasti.

No, minä en nauttinut. Ajatus kaikenlaisista friteerauksista yleensä ja erityisesti kevätkääryleistä tuotti epämukavia muljahduksia kurkunpäähän.


Kääntymykseni aiheutti Royal Fata. Pariisin 20. kaupunginosassa Gambetta-aukion tuntumassa sijaitseva kiinalaisravintola on todellinen instituutio, joka on toiminut samalla paikalla jo parikymmentä vuotta. 

Totta puhuen ensimmäisellä kerralla minut puoliksi huijattiin ravintolaan. Olin jo pitkään himoinnut thairuokaa, eikä sopivaa paikkaa tuntunut löytyvän. Tukholman tasokkaan etnisten ravintoloiden tarjonnan jälkeen oli suoranainen järkytys, miten vaikeaa oli löytää kunnon etnisiä ravintoloita Pariisin kaltaisesta monikulttuurisesta miljoonakaupungista. Syynä lienee se, että miljoonakaupungissa riittää asiakkaita myös kehnommalle ravintolalle. Tukholman rajallisemmilla markkinoilla etnisten ravintoloiden täytyy tehdä töitä pysyäkseen pystyssä.

Royal Fataan päädyin, sillä paikka mainostaa itseään paitsi kiinalais-, myös thai- ja vietnamilaisravintolana. Todellisuudessa thai- ja vietnamilaisruokien valikoima on melko vaatimaton, joten hairahduin syömään kiinalaista. Enkä päätynyt viettämään seuraavaa vuorokautta kylpyhuoneen kaakeleilla.

A la carte -vaihtoehtojen lisäksi tarjolla on erilaisia menu-vaihtoehtoja, joihin sisältyy alku-, pää- ja jälkiruoan ohella ruokajuoma.

Siitä pitäen olemme säännöllisesti nauttineet sunnuntailounasta tai -illallista Royal Fatassa, usein yhdessä miehen eläkeikäisen tädin kanssa.

Asiakaskunta koostuu pariskunnista ja perheistä. Asiakkaina on yllättävän paljon iäkkäähköä väkeä. Tämä on yllättävää siksi, että varsinkin vanhemman polven ranskalaiset ovat kokemukseni mukaan erityisen ennakkoluuloisia kaikenlaisten etnisten ruokien suhteen. Toisaalta kiinalainen keittiö tuntuu pohjoisafrikkalaisen keittiön ohella tulleen suhteellisen hyväksytyksi myös senioriranskalaisten keskuudessa.

Taskurapusalaatti
Kevätkääryleitä kastikkeen ja salaatin kera. Näihin en koskenut vieläkään.


Ruoka on suhteellisen maukasta, vaikka ei ehkä poikkeuksellista. Miekkoseni pyytää aina tulista ruokaa. Joskus hän sitä saa, toisinaan taas ei. Raaka-aineet vaikuttavat joka tapauksessa olevan erittäin laadukkaita.

Royal Fatan asiakaspalvelukokemukset tuntuvat jakavan mielipiteitä. Joissain nettiarvosteluissa asiakaspalvelua kehutaan loputtomasti, toisissa taas se manataan alimpaan helvettiin.

Valtaosa ravintolan tarjoilijoista puhuu sujuvaa ranskaa, osa vähemmän sujuvaa. Viimeksi meitä palveli sympaattisen oloinen nuorimies, jonka kielitaito vaikutti hieman heikolta. Jossain vaiheessa selvästi hermostunut tarjoilijaparka läikytti kastiketta pöytäliinallemme. Hänen viereensä ilmaantui jostain talossa pitempään ollut tarjoilija läksyttämään nolona vaiti seisovaa tarjoilijaparkaa - kiinaksi. Yritimme vaivaantuneina sanoa, ettei pieni läikkä haitannut - enemmän meitä kiusasi pöydässämme käyty tyly keskustelu vieraalla kielellä.

Härkää paistolevyllä.

Riisivaihtoehtoina tavallinen ja kantonilainen riisi.
Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin, Royal Fatassa on parasta vessoja myöten siistin ympäristön ohella miellyttävä tunnelma. Säännöllisesti Kiinassa koulutettavat tarjoilijat ovat paitsi asiantuntevia, myös huumorintajuisia. Vierailumme aikana satuimme kuulemaan, kuinka tarjoilija vastasi asiakaspuheluun:


"Totta kai koiranne on tervetullut, jos se käyttäytyy hyvin. Ja jos se ei käyttäydy hyvin, tarjoilemme sen kastikkeen kera. Hahahaha!"

Kanaa sitruunakastikkeessa.
Ruokaviini

Jälkiruoaksi muikeaa sitruunaa ja pehmeää vaniljaa jäätelön muodossa.


Pieni digestiivisake sisältyy aterian hintaan. Lieneekö sakella osuutta asiaan, mutta ihastuin kasarihenkiseen kitch-minitarjottimeen, jolla sake tarjoiltiin.

Royal Fata
metro: Gambetta
osoite: 237, rue des Pyrénées

2 kommenttia:

  1. Kiitos mahtavista nauruista ;D Olen hekotellut tuota kiinalaistarjoilijan kommenttia jo pari päivää ;) Blogisi on muutenkin valtavan mielenkiintoinen, oli hauska löytää tänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Pinea ja tosi kiva kun viihdyit! :) Kieltämättä meilläkin oli pokassa pitelemistä, kun kuunneltiin sivukorvalla tuota keskustelua...

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.