lauantai 30. kesäkuuta 2012

Illallinen 14. kaupunginosassa: Pariisin paras korealainen?

Eräs parhaista kavereistani Pariisissa on eteläkorealainen Eun Young, jonka kanssa illat kuluvat yleensä illallisen äärellä juoruillen. Yleensä päädymme syömään korealaista, sillä Eun Young tuntee Pariisin parhaat korealaiset ravintolat ja usein vieläpä niiden henkilökunnan.


Eilen päädyimme illastamaan Denfert-Rochereaun tuntumassa 14. kaupunginosassa sijaitsevaan Souraan. 




Soura tarkoittaa kuulemma kuninkaan pöytää, mutta moitteettoman siistin ravintolan tunnelma ja sisustus olivat pikemminkin hillityn tyylikkäitä kuin ylenpalttisen monarkistisia.




Vaaleilla luonnonsävyillä sisustetun ravintolan seiniä koristivat taulut, joihin oli kehystetty aasialaisia kirjainmerkkejä. Kysyin tietysti heti Eun Youngilta, mitä elämänviisauksia kehyksiin oli piirretty. Eun Young vastasi vähän nolona, ettei hän oikeastaan tiennyt. Teksti oli nimittäin kirjoitettu kiinalaisin merkein, joita käytettiin muinoin korean kirjoittamiseen. Omat korealaiset kirjainmerkit ovat sittemmin 1900-luvun kuluessa korvanneet lähes täysin nämä hanja-merkit. Koulutettujen ihmisten pitäisi kuulemma edelleen kiinalaismerkkejä tunnistaa, mutta Eun Youngilta ne ovat päässeet unohtumaan, yliopistokoulutuksesta huolimatta.





Koreassa aterioita ei ole tapana jakaa ranskalaistyyliin selkeisiin alku-, pää- ja jälkiruokiin. Sen sijaan korealaiseen gastronomiaan kuuluu napostelu: pöytä täytetään erilaisilla pikku lisäkelautasilla, joista kaikki ruokailijat napsivat mieleisiään herkkuja.


Itse valitsin tällä kertaa pataa, johon kuului kanaa ja grillattua tofua. 




Eun Youngin lautaselta löytyi tuhti ja kevyen tulinen härkäkeitto. Keiton ohessa tarjoiltiin tietysti riisiä. Riisiä syödään kuulemma Koreassa perinteisesti joka aterialla, myös aamiaisella.




Lisäkkeistä erityissuosikkini on korealaisen keittiön klassikko, kimchi, joka löytyy alla olevassa kuvassa ylärivistä keskeltä. Eun Youngilla on kuulemma tähän herkkuun suoranainen riippuvuus: ateria ilman kimchiä ei ole kummoinenkaan. Kimchin valmistaminen kotona on kuitenkin aikaa vievää puuhaa, joten ei ihme, että Pariisin korealaisravintolat ovat Eun Youngille tuttuja paikkoja.




Toisin kuin kiinalaiset tai japanilaiset, korealaiset käyttävät ruokailuvälineenä joka aterialla puikkojen ohella lusikkaa. Korealaiset syömäpuikot ovat perinteisesti metallisia: hopeaa, pronssia tai ruostumatonta terästä.




Soura on hyvä vaihtoehto, jos etsit siistiä pikku ravintolaa ja autenttisia korealaismakuja. Pääruoan hinta (lisukkeineen) oli 15-20 euroa. Tarjolla oli myös erilaisia menu-kokonaisuuksia, joiden kokonaishinta (ilman viiniä) pyöri 20-30 euron tienoilla. Ennen klo 19 ravintolaan kuulemma mahtuu usein ilman varausta, mutta muuten varausta suositellaan. Henkilökunta oli iloisen ystävällistä - tosin seuralaiseni oli natiivi ja kanta-asiakas.

Mikäli iltaa haluaa vielä aterian jälkeen jatkaa, aivan parin askeleen päässä odottavat Jimmy Hendrixinkin suosiman rue Daguerren lukuisat terassit.

Soura
7, rue Ernest Cresson
Metro: Denfert-Rochereau / Mouton-Duvernet

2 kommenttia:

  1. Teuvon Kuvat Noormarkusta kävi täällä ja toivottaa hyvää kesän jatkoa
    www.ttvehkalahti.blogspot.com

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.