sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Expédition Dalí vol. 2

Miten normaalia on herätä sunnuntaiaamuna kello seitsemän, jotta pääsee katsomaan taidetta?

Kyllä vaan, uusimme viime torstain expédition Dalín. Tällä kertaa strategiamme oli mennä museolle varhain sunnuntaiaamuna. Varauduimme kuitenkin henkisesti tuntikausien jonotukseen. Pakkasin kassiin jopa vähän evästä. Eikä edes mitään suklaapatukoita, vaan hedelmiä oikein!

Ja tältä jono sitten näytti vähän kahdeksan jälkeen sunnuntaiaamuna:

edali01
Ei ketään! Personne !

edali02
"Joka aamu olen ensimmäinen espanjalainen, joka koskettaa aurinkoa."
Kuten kuvitella saattaa, olimme tosi tyytyväisiä itseemme varhaisesta nousemisesta. Siinä toisiamme (ja vähän itsejämmekin) selkään taputellessa satuimme sitten törmäämään heti toisessa näyttelysalissa tuttavapariskuntaan. Joka kuulemma oli tullut näyttelyyn jo seitsemältä. Sunnuntaina ylös kuudelta, jotta ehtii taidenäyttelyyn? Se kuulostaa jo vähän oudolta. Eikö?

edali03
Kahdeksan maissa saleissa oli vielä suhteellisen väljää.
Näyttelytilaan pulahdettiin ikään kuin kohdun kautta. Munan mallisen minisalin seinällä oli videokuvaa sikiöasentoisesta Dalísta. Taustalla kaikuva sydänäänimäinen jyminä kaikui viereiseen varsinaiseen saliin asti. Näyttelyn äänimaailma oli muutenkin mielenkiintoisesti rakennettu erilaisilla videopätkillä, joita näytettiin tasaisten välimatkojen päässä toisistaan. Erityisen mieleenpainuva oli nopeissa sykleissä näytetty pätkä, jossa Dalí hokee jotain kuolleiden kärpästen tarpeellisuudesta.

"Il était un peu bizarre quand même...", kuten miekkonen analyyttisesti totesi.

edali04

Vuonna 1904 syntyneen Salvador Felipe Jacinto Dalín isä oli notaari. Synnyinkaupunki Figueres sijaitsee Kataloniassa, lähellä rannikkoa ja Ranskan rajaa.

edali05
Falaise ("Kallio")*, 1926.
Näyttely oli monipuolinen - esillä oli yli120 maalauksen lisäksi mm. installaatioita, piirroksia, esineistöä ja filmejä. Liekö vähitellen paisuneesta väkijoukosta johtunut, mutta kokonaisuus jäi minulle silti jotenkin sekavaksi. Olisin kaivannut selkeämpää ryhmittelyä, joko kronologisesti tai teemoittain. Toisaalta, ehkä turhan tarkat kategoriat eivät sovi surrealismiin?

edali06
Dalín kirje Federico García Lorcalle 18.-20.1.2007.
Joka tapauksessa näyttelyn jälkeen tunnen tuntevani Dalín tuotantoa hieman monipuolisemmin, mutta hänen persoonansa jäi yhtä mysteeriseksi kuin ennenkin. Voipi olla, että ääniopas olisi paikannut puuttuneita tietoja, se jäi nimittäin taas ottamatta.

edali07
Les Fourmis ("Muurahaiset"), 1929. Muurahaiset edustivat Dalín töissä kuulemma lahoamista.

edali08
Muiston pysyvyys, 1931. Tämä malaus on arvioitu erääksi 1900-luvun merkittävimmistä maalauksista ja se on varmasti monille muillekin eräs ensimmäisistä, joka Dalín tuotantoa ajatellessa tulee mieleen. Todellisuudessa maalaus oli hämmentävän pieni. Analyysiä teoksesta löytyy esimerkiksi Wikipediasta.

edali09
Départ. "Hommage aux actualités Fox", 1926.

edali10
Vestige atavique après la pluie ("Atavistinen raunio sateen jälkeen"), 1967-1968.
Ennen kaikkea näyttelyssä olisi voitu tarkastella lähemmin Dalín suhdetta Galaan. Hänestä mainitaan ainoastaan seuraavaa:

"Dalín seksuaalinen täyttymys hänen tutustuttuaan Galaan (1929) tapahtui samaan aikaan kuin tärkein käännekohta Dalín uralla: surrealistien kohtaaminen".


edali11
Le Phénomène de l'Extase ("Ekstaasi-ilmiö"), 1933.

edali12
Objet surréaliste à fonctionnement symbolique. Le soulier de Gala. ("Surrealistinen esine symboliseen käyttöön. Galan kenkä"), 1932/1973.

edali13
Buste de femme rétrospectif ("Retrosepktiivinen naisen rintakuva"), 1933/1976

edali14
Harpe invisible ("Näkymätön harppu"), n.1933.

edali15
Vénus de Milo aux tiroirs ("Milon Venus (veto)laatikoilla"), 1936/1964.
Dalín töistä heijastuu myös aikakauden poliittisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia, dalímaisen suodattimen läpi siivilöitynä. "Historia ei huolestuta minua. Se pelottaa minua yhtä paljon kuin heinäsirkat", näyttely tiesi Dalín lausuneen. Mutta jätti kertomatta, pelkäsikö Dalí heinäsirkkoja.

edali16
Hallucination partielle. Six images de Lénine sur un piano. ("Osittainen hallusinaatio. Kuusi Leninin kuvaa pianolla."), 1931.
Dalí julisti olevansa surrealistisen ryhmän jäsenenä "vallankumouksen palveluksessa", muttei koskaan tarkentanut, mistä vallankumouksesta oikeastaan oli kyse. Dalí oli selvästi viehtynyt diktaattoreista, mutta toisaalta majoitti kodissaan hippejä ja vaali myyttiä vapaasta taiteilijasta.

edali17
Leninejä läheltä.
Dalín kuvasto on yhtä unenomaista kuin Luxembourgin museossa esillä olevalla Chagallilla. Värit ovat usein syviä ja kauniita. Toisin kuin Chagallilla, Dalílla on kuitenkin jotenkin ahdistava pohjavire. 


edali18
Le Piano rouge ou l'orchestre rouge ("Punainen piano tai punainen orkesteri"), 1957.


Mistä kaikki ahdistavat kuvat kumpuavat, kun Dalí ainakin päällisin puolin eli moniin aikalaistaiteilijoihin verrattuna varsin seesteistä ja onnellista elämää? Vai onko ahdistavuus vain omaa tulkintaani? Tai Dalín outoa huumoria?


edali19
Le lit à la fontaine ("Suihkulähdevuode"), 1936.
"Olen kuin Leonardo, haluan tietää kaiken. Suhteiden luominen asioiden välille kiinnostaa minua lakkaamatta."

edali20
L'ascension du Christ, Pietà. ("Kristuksen ylösnousemus, Pietà"), 1958.

edali21
Transformation d'une peinture anonyme du XVI siècle (attribuée à Matthias Gerung) ("Muunnos anonyymistä 1500-luvun maalauksesta (jota pidetään Matthias Gerungin tekemänä)"), 1974.

edali22
Nu de dos sur piédestal (Saint Jean) ("Alaston selkäpuolelta jalustalla (Pyhä Johannes)"), 1965.

"Kuusivuotiaana halusin olla kokki. Seitsenvuotiaana halusin olla Napoleon. Kunnianhimoni on kasvanut tasaisesti siitä pitäen." 

edali23
Omakuva, 1972.

edali24

edali25

edali26

edali27

edali28

edali29
Mae West -installaatio, joka on rekonstruktio Figueresin Dalí-museon alkuperäisteoksesta.

edali30
Mae Westissä kamera  hahmottelee installaatiosta seinälle naisen kasvot.

edali31
La République des troubadours ("Trubaduurien tasavalta"), 1925. 

edali32
Yleisömäärä näyttelyssä lisääntyi jatkuvasti...
edali35
...joten lopulta saimme tarpeeksemme ja poistuimme putkea myöten.

edali33
Sacré Coeur oli sunnuntaisumun peittämä.

edali34
Pompidou-keskuksen ylin kerros on yksi suosikkinäköalapaikoistani Pariisissa. Kaikki tuntuu olevan niin paljon lähempänä kuin korkeammissa pömpeleissä. Marais on suorastaan käsien ulottuvilla.

edali36
Poistuessamme sisätiloihin oli kertynyt jo puolen tunnin jono.

edali
Ja uloskin tämän verran. Muahhahhaa heille! ;)

Pompidou-keskuksen Dalí-näyttely on avoinna ympäri vuorokauden maanantaihin 25.3. puoleenyöhön asti. Ennakkolipun haltijat ovat etusijalla.

* Ensimmäisenä teoksen ranskankielinen nimi, perässä oma käännökseni. En vastaa teosten nimien käännösten oikeellisuudesta. ;)

18 kommenttia:

  1. Mahtavaa että jaksoitte sinnikkäästi yrittää sisään! Onhan tuo hieman erikoista noin aikaisin suunnata museoon,mutta nytpä pääsitte sisäänkin! On tuolla ollut paljon ja kattavasti kaikkea. Dali ei ole ollut koskaan suosikkitaiteilijoitani, mutta siellä Espace Dalissa ihastuin niihin pronssiveistoksiin. Tuo Mae West installaatio on kyllä loistava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mae West oli munkin suosikkini. Vähän kävi sääli tuota kuvan mieshenkilöä, kun hän oli selvästi hiukan kiusaantunut, mutta toisaalta jotenkin hellyyttävän innokas vaimoke sai vedettyä mukaansa. Kuten arvata saattaa, miekkonen kieltäytyi kategorisesti vastaavasta kuvasta, enkä sitten yksinkään mennyt kuvaamaan itseäni. :D

      Poista
  2. Kaikkea se kulttuurinnälkä ja uteliaisuus teettääkin! Kunnioitettavaa kuitenkin, että jaksoitte toteuttaa mielihalunne. Taas osoitus kummankin sisukkuudesta joka aiemminkin on pilkahdellut ja johtanut kaikenlaisiin - outoihinkin - suorituksiin. =)

    Kiitos jälleen hyvästä jutusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, sisukkaita suorituksia joskus jopa ilman suksia! ;)

      Kiitos kiitoksista! :)

      Poista
  3. Mielenkiintoinen näyttely! Olen ollut Dalin kotimuseossa Figueresissa ja aikamoisia erikoisuuksia hän kyllä taiteli;D Ja olipa teillä tuuria tuon jonotuksen kanssa;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä mielenkiintoinen! Ja minulla heräsi tuolla kiinnostus tuota Figueresin museota kohtaan. Ehkä pitää sinne pinnistää jonain päivänä. :)

      Poista
  4. Dali on ihana :)

    Kannattaa lukea kirja "Gala - Salvador Dalin muusa" sillä se avasi taiteilijan perhe-elämää ja arkea mielestäni todella hyvin, mielenkiintoinen kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua niin kiinnostaisi Dalín persoona, mutta melkein vielä enemmän Gala! Venäläinen opettajatar, joka päätyi Ranskaan ja lopulta melkeinpä kokonaisen maalaussuuntauksen muusaksi. Kirja siis kiinnostaa kovasti, luen ehdottomasti jos käsiini saan.

      Poista
  5. Minullekin tuo Muiston pysyvyys on Dalin teoksista se tutuin, ja jostain syystä se on minusta myös aika pysäyttävä. Suihkulähdevuode on minusta hauska! :-)

    Minustakin Dalin taiteessa on ahdistava pohjavire, ja jotkut teokset ovat jopa vähän pelottavia. Tällaista persoonllista taidetta kun näkee, alkaa harmittaa ihan hirveästi, kun ei tuntenut taiteilijaa henkilökohtaisesti, eikä voi koskaan saada tietää, millainen ihminen hän todellisuudessa oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, minäkin haluaisin kovasti tavata oikean Dalín, en vain sitä filmipätkillä esiintyvää hahmoa. Muistan jostain lukeneeni hänen olleen sairaanloisen ujo ja kätkeneen arkuuttaan show-rooliinsa. Vielä enemmän mua kiinnostaisi tavata Gala. Hänellä täytyi olla hurjasti charmia, jotta päätyi inspiroimaan niin montaa ihmistä. Kuvista se charmi ei ihan täysin välity. ;D

      Poista
  6. Dalísta tulee mieleen noi kummat tukikepit, joiden varassa kannatellaan milloin mitäkin. Ja tietysti ne viikset! Minua noissa Dalín pläjäyksissä ahdistaa epämääräiset hajanaiset ikäänkuin silvotut ihmisen osat, jotka muistuttavat toistuneesta lapsuuden painajaisesta. Tarkemmin ajatellen - ehkä painajainen oli nimenomaan peräisin jostain taidehistorian kirjassa olleesta Dalín teoksesta, jolla minua peloteltiin pienenä... GRRR!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm... Ehkä tämä joku on ihan hyvästä sydämestään halunnut sivistää toista taidehistoriaan liittyvissä kysymyksissä, mm. Dalín avulla. ;D

      Poista
  7. Kiva, että pääsitte näyttelyyn! Aika hieno suoritus noin aikaisin sunnuntaiaamuna! Minä en ymmärrä Dalia, en vaikka kuinka yritän näitäkin kuvia katsoa. Mutta silti todella mielenkiintoista, ja haluaisin kyllä käydä katsomassa näyttelyn, jos se olisi mahdollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olimme kyllä tosi yllättyneitä itsekin, että pääsimme niin aikaisin ylös! :D

      En mäkään voi sanoa ihan ymmärtäväni Dalía, mutta ehkä se kiehtovuus piilee juuri siinä. :)

      Poista
  8. Dali on yksi ihan ehdottomista kaikkien aikojen taiteilijalemppareistani! En ehkä kuitenkaan olisi ollut näyttelyssä noin aikaisin viikonloppuaamuna :D Ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta mieluummin aikaisena lintuna matoja noukkimassa kuin tuntien jonotusta! ;D

      Muuten, tuo tuttavapariskunta joka oli museossa jo ennen meitä sattui olemaan portugalilaispari. :)

      Poista
  9. Voih, voin täysin ymmärtää, että joku herää kuudelta sunnuntaina näyttelyn takia :-) Olen pari kertaa vieraillut Figueresissa. On jotenkin käsittämättömän hieno paikka - se Dalin Teatterimuseo. Eksyin blogiisi, kun etsiskelin tietoja Pariisissa. Olemme perheen kanssa lähdössä minilomalle Pariisiin ensi maanantaina. Toivottavasti siellä olisi jo vähän keväisempää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kiva saada ymmärrystä. ;D

      Toivottavasti blogista on ollut hyötyä ja toivotaan tosiaan, että säät keväistyvät. Itse vietän pääsiäistä vähän etelämpänä, mutta sinne(kään) ei näillä näkymin ole kaksisia helteitä luvattu. :(

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.