Pompidou-keskuksessa (kavereiden kesken Beaubourg) on esillä Dali-näyttely viimeistä viikkoa. Aina ohi kulkiessamme jono on ollut aivan liian pitkä, joten näyttely on tähän asti jäänyt katsastamatta. Moni kuitenkin on kertonut päässeensä jonottamatta sisään kahdeksan maissa arki-iltana. Tänään päätimme siis ryhdistäytyä, ostimme liput etukäteen netistä ja sovimme treffit Pompidoulle kahdeksalta illalla.
Ja tältä siellä näytti:
 |
| Tästä se jono alkoi (anteeksi raivovapinan aiheuttama kuvatärähdys)... |
 |
| Tässä se jono jatkuu... |
 |
| ...ja tässä jonon päätä. |
Jonottelimme nelisenkymmentä minuuttia, minä aikana etenimme vajaan metrin. Siinä vaiheessa oivalsimme, että tuskin ehtisimme sisään ennen sulkemisaikaa ja toisekseen, että torstai-iltaa voisi viettää muutenkin kuin päämäärättä tihkusateessa seisoskellen. Päätimme siis luovuttaa. Maksoimme siis jonotusriemusta 13 euroa per pää, liput kun olivat yhdelle päivälle.
 |
| Heh heh. |
Mikähän siinä on, että heti kun Pariisissa on jokin vähääkään kiinnostava näyttely, koko maailma punkeaa paikalle, jonot ovat suhteettomia ja sisällä on liikaa väkeä. Ihan sama homma viime syksynä Edward Hopperin näyttelyn suhteen, tai vaikka parhaillaan käynnissä olevan Chagall-näyttelyn kanssa. Ihan kuin tässä kaupungissa olisi liian vähän tarjontaa, joka hajauttaisi yleisöä?
 |
| Lyhyempi jono oli etukäteisliputtomille. |
 |
| Turha mulkoilla siellä. Ei kiinnosta. |
"Odottamattoman suosion" vuoksi Dali-näyttelyn kanssa tehdään sama kuin syksyllä Hopper-näyttelyn suhteen: huomisaamusta näyttelyn loppuun, siis maanantai-iltaan, näyttely on avoinna ympäri vuorokauden. Eli teoriassa voisimme suunnata näyttelyyn esimerkiksi lauantaina aamuyöllä.
Paitsi että suoraan sanottuna tunnelmani ovat tällä hetkellä jo sellaiset, että Beaubourg voi jo tunkea ne Dalinsa sinne, minne aurinko ei paista.
(...Siis esim. pimeään kellariin...)
 |
| Igor Stravinski -aukio Pompidou-keskuksen vieressä tarjosi tämän illan taidenautinnot. |
Juu, myönnetään. Oma moka. Olisin hyvin voinut käydä näyttelyssä jo pari kuukautta sitten, enkä nyt kun kaikki muutkin sen olemassaoloon havahtuvat.
Dali-näyttely 21.11.2012 - 25.3.2013
Centre Pompidou
Metro: Rambuteau/Châtelet
Jonottaessa tuntee elämän lipuvan ohi minuutti minuutilta. Varmasti teen hyödyttömämpiäkin asioita, mutta jonossa odottelu vain sattuu olemaan piikki mun kantapäässä. Jonotetaanko siellä muuten paikallisbussiin?
VastaaPoistaTuttu tunne! Siitä huolimatta (tai sen vuoksi?) minulla on erittäin häpeällinen ja vastenmielinen tapa olla myöhässä aina ja kaikkialta - paitsi töistä tai työasioihin liittyvistä jutuista. Inhoan odottamista, mutta pistän sitten kaverini kärsimään siitä. :( "Onneksi" Ranskassa monet ovat yhtä leväperäisiä aikataulujen suhteen.
PoistaHmmm, paikallisbussiin jonottaminen ei ole tuttu ilmiö. Tosin valitsen jonkun muun kulkuneuvon, jos pysäkki näyttää ruuhkaiselta. Ruuhka-aikaan saattaa joutua kyllä vähän jonottamaan metroon tai RER-junaan.
Hyvä ettei sentään koko ilta kulunut jonossa, vaikka näyttely jäikin näkemättä. Aika hurjaa, ettei lippujen varaamisella ja maksamisellakaan pääse nopeammin sisälle!
VastaaPoistaMutta hauska teksti taas kerran - kiitos siitä Dalille?! :)
Siis kun järjesti kirjoittamisen aihetta. Kiitos sinulle kun kirjoitit!
PoistaKiva että illasta oli iloa jollekin! ;) Ennakkolipun ostaneet olivat etusijalla sisäänpääsyssä, mutta kun "kaikilla" oli ennakkoliput, niin ei paljoa hyödyttänyt. :D Ja ärsyttävää oli tosiaan se, että liput olivat voimassa yhden päivän. Museo tienaa varmaan meidän kaltaisilla jonossa turhautuneilla asiakkailla mukavasti ylimääräistä. ;) Noh, tulipa tehtyä hyväntekeväisyyttä kulttuurin puolesta. ;)
PoistaSelkesti nuo hittinäyttelyt saisivat olla siellä pidempään, että kaikki ehtisivät apajille. Surkean kuuloista ja näköistä. Muutenkin varmasti ankeaa nähdä näyttely kamalassa tungoksessa sisällä sen jälkeen, kun on tihkussa odotellut muutaman tunnin :-(
VastaaPoistaTotta! En tajua, kuka noita kävijälaskelmia tekee, kun nämä kävijämäärät muka niin yllättävät joka kerta... :P Ja juuri tuo sai meidät lopulta luovuttamaan, kun kuvittelimme kaiken sen jonotuksen jälkeen päätyvämme ylitäyteen näyttelysaliin, jossa jonossa kettuuntuneet ihmiset tönivät ja tuuppivat toisiaan. Huoh. :P
PoistaNo, olisi vaan pitänyt reagoida aikaisemmin ja käydä näyttelyssä vaikka sitten jo joulukuun puolella...
Harmin paikka. Olisi voinut olla mielenkiintoinen näyttely,mutta minä itse asiassa pidin kovasti myös pienehköstä Espace Dali museosta Montmartrella, koska siellä oli paljon sellaista mitä ei taidekirjoista löydä, erilaista.
VastaaPoistaLiekö tuossa näyttelyssä ollut niitä kuuluisia teoksia? Vaikka olisihan niitäkin kiva nähdä ihan livenä. Mutta järkyttävää tuo jonottamisen määrä.... Näky masentaa jo ennen kuin itse pääsee jonoon.... Helsingissä jokunen vuosi sitten ollut Picasso näyttely teki Ateneumin eteen hieman samanlaisen ilmiön. Koko ajan oli lähes korttelin mittainen jono. Onneksemme tulimme ajoissa ja olimme kolmansia oven edessä. Kauhistutti katsoa sitä taakse ilmestyvää jonoa....
Ainakin mainosvideon perusteella esim. ne kuuluisat sulaneet kellot (Googlasin nimen: "Muiston pysyvyys") olisivat esillä. Nyt punnitsemme vielä, viitsimmekö oikeasti nähdä vaivaa ja koittaa vierailua esim. öiseen aikaan tai varhain aamulla. Olen kyllä Dali-näyttelyn suhteen jo siinä mielentilassa, että sen olisi syytä viedä jalat alta, muuten petyn jos sisään pääsen. Olimme käyneet jonon katsastamassa jo muutaman kerran aikaisemminkin (tosin ilman lippuja).
PoistaKiitos tosi ajankohtaisesta postauksesta. Tulin eilen työmatkalle Pariisiin ja kollegan kanssa sännättiin Chagall-näyttelyyn. Tunnin jono kuitenkin lannisti ja päätettiin kokeilla myöhäisempää ajankohtaa. Dali oli myös suunnitelmissa, mutta saas nähdä kuinka käy... Onneksi tällaisille vieraileville tähdille Pariisissa riittää aina hämmästeltävää :)
VastaaPoistaripi
Heh, itse asiassa tunti olisi ollut vielä kohtuullinen Chagalliin, meidän vierailumme aikaan jonoa oli yli kaksi tuntia. :) Ehkä sinun tai kollegasi kannattaa naamioitua raskaana olevaksi (toimii ehkä paremmin, jos raskaana olevaksi naamioituva on nainen). Sitenhän minä pääsin Chagalliin jonon ohitse. Tai siis ystäväni ON ihan oikeasti raskaana! ;)
PoistaTsemppiä jonoihin, jos sellaisiin päädytte! :) Ja toivottavasti säät suosivat vierailuanne.
Saman tyylisesti kävi mulle jokunen vuosi sitten, kun Hôtel de Villessa oli joku mielenkiintoinen näyttely, en tosin enää muista mikä. Mentiin kaverin kanssa jonottamaan siitä huolimatta, että jono aika oli lähes kaksi tuntia. Meillä ei oikein ollut mitään tietoa moneltako näyttely sinä päivänä suljetaan ja tunnin jonotuksen jälkeen meille tultiin ilmoittamaan, että sorry vaan, ette ehdi enää millään sisään. Ja se oli muistaakseni näyttelyn vika päivä.
VastaaPoistaAsiasta täysin toiseen, nyt kun ollaan näitä haasteita heitelty puolin ja toisin, ois mulla sulle vielä yksi. :)
Voi ei, miten järkyttävän ärsyttävää jonottaa tunti ihan turhaan! Hôtel de villellä on usein kiinnostavia näyttelyjä, ja vielä ilmaisia, mutta kääntöpuolena ovat sitten usein hurjat jonot. Nythän siellä olis käynnissä "Paris Haute Couture" -näyttely, joka ainakin kuulostaa suht kiinnostavalta, vaikka en sen sisältöön sen kummemmin ole vielä tutustunutkaan.
PoistaOi, jäi huomioimatta tuo haaste! Kiitos, käyn heti kurkkaamassa! :)
PoistaMe kävimme katsomassa Dalin täällä. Saako sanoa, että en pitänyt siitä kovinkaan? Liian erikoista minulle. Sinne ei tosin täytynyt kovinkaan kauaan jonottaa, eli kannatti käydä.
VastaaPoistaPariisi yhdistyy minun mielikuvissani jonottamiseen. Ei siellä päässyt mihinkään ilman odottamista.
Dali ei ehkä lukeudu minunkaan suosikkeihini, mutta hän on niin kuuluisa, että näkisin mielelläni monia kuvista tuttuja teoksia "elävänä". Ja ikään kuin yleissivistyksenkin kannalta. :)
PoistaJonoja täällä kyllä piisaa. Ymmärrettäväähän se on, kun tämä on turistien suosima miljoonakaupunki. Usein niitä jonoja pystyy arjessa välttämään, mutta nuo taidenäyttelyt ovat ainainen ongelma. Ja sitten "kaikki" vielä kertovat ympärillä urbaanilegendoilta kuulostavia tarinoita siitä, miten juuri he onnistuivat kävelemään milloin mihinkin taidenäyttelyyn suoraan, ilman mitään jonoja. Huoh.
Että sikäli voisin hyvin suvaita itselleni sellaista prinsessa Diana -tyyppistä kohtelua, että esim. museot ja kauppakeskukset tyhjennettäisiin vierailuani varten. ;)
No höh :( Jonottaminen on ahterista, varsinkin jos se ei edes johda toivottuun lopputulokseen!
VastaaPoistaMutta toi huulipatsas... Suora flashback Pispan koulun ranskan tunneille johonkin 90-luvun puolelle! Toi patsas oli nimittäin mun ihka ekan ranskan kirjan (la petite chouette) kannessa :D
Hah, sori fläsäreistä. ;) Vai ovatko ne positiivisia?
PoistaMun ensimmäinen ranskankirjani oli Sur le Vif, ysäriluvulla sekin. En kyllä muista kovasti yksityiskohtia. Jotkut ranskalaissisarukset (poika ja sen bitchahtava sisko, jolla oli rumahko "petit ami") saivat vieraakseen pitkätukkaisen suomalaishemmon. Jollain oli teckel, olisko ollut suomalaishemmolla.
Yläasteen ruotsintuntien Nya Vindar -kirjat sen sijaan ovat kasarikuvineen ja iskevine lausahduksineen ikuisesti sydämessä. ♥
Siis ihan positiivisia, ei hätää :D En kyllä ala-asteen ranskan tunneilla oppinut oikeestaan mitään (paitsi tilaamaan "une glace à la vanille, s'il vous plaît" - leikittiin kioskia ja olisin halunnut oikeesti mansikkajätskiä, mutta "fraise" oli ihan liian vaikee sana), mutta toi kirjan kansi on piirtynyt mieleen.
PoistaMulla oli kans yläasteella ja lukiossa sur le vif, mutta meidän opettajan mielestä se oli ihan surkea kirja, joten me opeteltiin sitten kaikkea "käytännön sanastoa". Osaan puhua mm. kattavasti seksitaudeista sekä varoittaa ihmisiä haista uima-rannalla :D
Hahaha, opettaja valmisteli oppilaitaan ultimaattisten vaaratilanteiden varalta! :D Toki ranskankielisten kanssa ensimmäiset puheenaiheet usein koskettavat seksitauteja ja/tai haiuhkia. :D
PoistaOho, meillä taisi olla parempi tuuri kuin ymmärsinkään :D Tosin vähän huijattiin ja mentiin kirjaston ovesta sisään, ei varmaan kovin suotavaa mutta eipä kukaan valittanutkaan.. Näin vältyttiin ulkojonottamiselta (sisällä saa toki jonottaa vielä erikseen), ei ois kyllä mullakaan hermot riittäny tuommoisessa jonossa odotteluun!
VastaaPoistaTiedätkö, me oltiin niin amatööreinä liikkeellä, ettei edes tultu ensin ajatelleeksi koko kirjaston ovea. :D Vasta sen 40 minuuttia sateessa seistyämme, kun olimme jo pois kävelemässä, miekkonen ehdotti sivuovea. Kävimme kurkistamassa ja sisällä näkyi vielä sen verran jonoa (plus että olin jo hieman kettuuntuneissa tunnelmissa ;)) että päätimme jättää senkin välistä.
PoistaSaas sitten nähdä, josko vielä viikonlopun tunteina intoonnumme...
Ohoh mitkä jonot, sielläpäin harrastetaan ihan tosissaan kulttuuria.
VastaaPoistaMuutama vuosi sitten kävin Espanjan Figueressa Dalin kotikaupunkiinsa perustamassa varsin omalaatuisessa museossa. Siellä vahvistui tunne, että taiteesta en ymmärrä mitään. Jäi tunne, että idearikas Dali on ollut sekä lahjakas taiteilija, että aikamoinen veijari viiksiensä takana. Nykyisin myös tarpeellinen tulolähde Espanjalle. Aika sekavia olivat ajatukset kun poistuin näyttelystä, jotkut hurjimmat työt jäivät kummittelemaan uniini. Kuitenkin alkaa tuntua siltä, että voisi jo tehdä uuden reissun. Täältä sinne ajelee parissa tunnissa ja sesongin ulkopuolella eivät jonotusajat ole mahdottomia, viimeksi taisi olla alle ½ tuntia. Koko päivä siellä silti menee, nähtävää on niin paljon.
Yllättävänkin paljon kyllä ihmiset tuntuvat käyvän näyttelyissä. Siis paikallisetkin. Eikä minun tuttavapiirini edes ole erityisen kultturellia. Luulisin. Ja turisteja piisaa tietysti aina myös.
PoistaMinusta taidetta ei välttämättä tarvitse ymmärtää. Riittää, että se aiheuttaa elämyksiä tai synnyttää ajatuksia. :) Ja Dali varmaan on tuossa "ymmärrettämättömyydessä" (tuo ei taida olla sana...?) ihan omaa, surrealistista luokkaansa. :D
Aiemman kommentoijan on ollut PAKKO olla samoilla ranskan tunneilla mun kanssani: attention aux requins! Ja "le pape est mort!" dramaattisena tunnin aloituksena sinä päivänä kun asian laatu oli tuo..
VastaaPoistaMuistan myös yläasteen kirjoista sen teckelin ja myös lauseen "il porte des baskets"... paljoa muuta en sitten muistakaan. :D
Samaa näyttelyjonoa käsiteltiin myös täällä
http://cestmavie75011.blogspot.fr/2013/03/monday-evening-with-monsieur-dali.html
hassu yhteensattuma tällä blogikierroksella osua kahteen saman kaltaiseen postaukseen. :)
Hah, pieni maailma, kaikin puolin! :D Ja kiitos linkistä! :) Kuten huomaat, Dali-näyttely on tosi hip, in ja pinnalla tällä hetkellä. ;D
Poista