"Aux petits oignons" - bien fait, avec beaucoup d'attention
Ranskankielisen idiomin mukaan nimetty Aux Petits Oignons on korttelibistro, jossa pariisilaisen korttelibistron kliseistä on tehty taidetta.
Rennon chic tunnelma houkuttelee ravintolaan lähikortteleiden mediaväkeä ja muita boheemeja porvareita. Koska varsinaisia nähtävyyksiä ei Père Lachaisen hautausmaata lukuunottamatta ole lähellä, asiakaskunta koostuu lähes yksinomaan paikallisista. Henkilökunta kykenee silti kommunikoimaan englanniksi melko vaivattomasti.
Bistron nettisivut mainostavat rentoa tunnelmaa ja ranskalaisia perinneherkkuja modernilla otteella.
Aux Petits Oignons on parhaimmillaan baaritiskillä persoonallisia pikku viinejä maistellessa. Syömässä olin käynyt täällä kerran aikaisemminkin, silloin ruoka oli hyvää mutta konstailematonta ranskalaista keittiötä.
Illalliskattauksia bistrossa on kaksi, klo 20.30 ja klo 22.00. Siis melko myöhäisiä suomalaiseen ruokarytmiin tottuneelle. Paikka on varsinkin viikonloppuisin sen verran suosittu, että pöytä kannattaa varata etukäteen.
Välikyljystä ja perunoita. Maussa ei ollut moittimista, mutta välikyljyksen kypsennys oli kuulemma epätasainen. |
Hanhifileetä ja perunamuusia. Fileet olivat maukkaita, mutta valkosipuli puski läpi muusista niin, että piti tilata jälkiruokaa ihan vain maun poistamiseksi kitalaesta. |
Kampasimpukat olivat kuulemma suoranainen pettymys. Jopa niin, ettei miekkonen kyennyt lautasta tyhjentämään. |
Juustokakku oli kohtuullinen, muttei mitenkään mieleenpainuva. |
Ateriakokemus oli siis tällä kertaa pieni pettymys, eikä tunnelma kyennyt kuittaamaan ruoan puutteita. Sääli, sillä haluaisin mielelläni tykätä tästä paikasta. Tänne ehkä kannattaa poiketa tähän kortteliin osuessaan aperitiiville tai aterian jälkeiselle viinilasilliselle, mutta ruokailla sen sijaan vaikka viereisessä mauritiuslaisravintolassa.
Aux Petits Oignons
11, rue Dupont de l'Eure
(rue Orfilan kulmauksessa)
Metro: Gambetta/Pelleport
Hyvältä tuo ruoka kumminkin näyttää, mutta tässä sen taas näkee, että ei ole koiraa karvoihin katsomista. Minua harmittaa aina hirveästi, jos vaivautuu ulos syömään, ja sitten ruoka ei olekaan hyvää. Niin kävi viimeksi eilen. :-D
VastaaPoistaNo niinpä! Ja pettymys oli vielä isompi, kun odotukset olivat melko korkealla. :P
PoistaIhana pariisilaisbistro. Kivoja kuvia olit ottanut!
VastaaPoistaKiitos. Vähän "jänniä" kuvakulmia, kun en halunnut häiritä ruokailevia asiakkaita kameralla osoittelemalla. ;) Paikka on kyllä sinänsä oikein tunnelmallinen. :)
PoistaNuo kampasimpukat näyttävät hurjan houkuttelevilta;harmi ettei maku sitten ollut yhtä houkutteleva.
VastaaPoistaNo niinpä, mutta olivat kuulemma ihan mauttomia. :/ En tiedä oliko kokki alkanut huolimattomaksi, kun suosiota kerran riitti.
PoistaMoni ruoka kuvassa kaunis... Kyllä se vain niin on, että ravintolassa olisi tärkeää saada hyvää ruokaa:). Jos ei saa, sitä menee muualle syömään. Tunnelmakin on mukava, mutta ei se yksin riitä. Täällä tosin on joskus tyytyminen perussafkaan, jota syö, mutta joka ei ole erikoista. Silloin asian pelastaa halpa hinta. Kunhan saa mahan täyteen. Mutta jos ruoasta rupeaa ihan maksamaan, niin silloin se kyllä saa luvan olla hyvääkin. Että sellaisin ruokamiettein tässä yksinhuoltajan illassa...
VastaaPoistaMinulle ei pelkkä hyvä ruokakaan riitä, jos tunnelma on kuin laitosruokalassa. Mutta toisaalta tosiaan pelkkä tunnelmakaan ei riitä. Jos jompi kumpi mättää, jätän paikan seuraavalla kerralla väliin. Tässä kaupungissa riittää onneksi ruokapaikkoja. ;) Tsemppiä "yksinhuoltajuuteen"! :)
Poista