Nokka kohti Ranskaa ja uutta vuotta

Ihanainen Suomi-loma on lopuillaan. Paljon on tullut herkuteltua ja rakkaita ihmisiäkin on nähty, vaikka kaikkia en ehtinyt taaskaan nähdä, enkä niitä nähtyjäkään tietysti riittävän kauaa.

Lentolippuja varatessani kuvittelin olevani ovela, kun varasin paluun uudenvuodenaatolle. Kaveriporukallamme on nimittäin tapana järjestää vuorovuosina aaton juhlinnat jonkun kotona niin, että kaikki maksavat osuutensa ruoista ja juomista (ja osallistuvat muutenkin mahdollisuuksien mukaan järjestelyihin). Tänä vuonna kyseiset pippalot järjestetään meillä. Kuvittelin näin viime hetkeen ajoitetulla kotiinpaluulla näppärästi välttäväni järjestelystressin ja -tohotuksen. 

Kaunis ajatus. Hentoinen epäilyksen peikko on nostanut kuitenkin karvaista päätään jossain mieleni sopukoissa aivan viime päivinä. Osataanko siellä imuroida ilman minua? Entäs menyyn kokoaminen? Eilen sitten tajusin yhtäkkiä, että meillä on vain kuuden hengen ruokapöytä, mutta illalliselle on osallistumassa 12 henkeä. Kun paljastin huomioni puhelimitse miekkoselle, tämä paljasti ongelman aikapäiviä ratkaistuksi.

"J ja J löysivät pöydän!"
"Löysivät...?"
"Kadun varrelta!"
"...?..."
"Joo, se ilmeisesti oli hylätty. Siinä läheisessä talossa oli ovi auki, mutta ei se kai sitten kuitenkaan ollut muuttokuormasta..."
"?!"
"Joo, J ja J odottelivat kymmenisen minuuttia, mutta kukaan ei sinä aikana tullut pöytää kyselemään, niin kai se sitten oli hylätty."
"Just."
"Tai no, oikeastaan ne odottivat ihan vaan minua auttamaan kantamisessa, mutta ei sitä pöytää kuitenkaan kukaan tullut kyselemään!"
"Mä toivon, että te sentään puhdistitte sen pöydän...? Meidän kissathan voivat saada jonkun kuolemantaudin teidän kadunvarren jätelöydöistä!"
"Ööööö... Mä taidan desinfioida sen...siis vielä toisen kerran, tietysti..."

Pöydänkantelun ohella pojaat ovat ehtineet niin torille kuin viinikauppaan. Sekä ruokaa että viiniä on nyt kuulemma vaikka viikoksi. Mutta eihän se määrä korvaa tietenkään laatua. Meillä on oikeasti tiedossa tosi fiinit iltamat. Pukukoodikin on: kauluspaita! Tosin uskon sen koskevan vain miehiä.

Pari vinkkiä uudenvuodenaattoa Pariisissa viettäville:
- Pariisissa ei järjestetä tänä(kään) vuonna virallista ilotulitusta.
- RATP tarjoaa ilmaiset kyydit aattoyönä. Ilmaisista matkoista pääsee nauttimaan 31.12.2012 klo 17 alkaen aina seuraavan päivän puoleen päivään asti. Osa metro- ja RER-linjoista on kyseisenä yönä poikkeuksellisesti toiminnassa, samoin osa bussilinjoista kulkee poikkeuksellisesti. Lisätietoja löytyy RATP:n nettisivuilta.