Pariisin vanhin suklaapuoti

En tiedä teistä, mutta minulle hämärtyvä syksy aiheuttaa akuuttia ja kroonista suklaanhimoa. Koska vakaa yritykseni on kuitenkin pitää yllä kesällä omaksuttuja vähän entistä terveellisempiä elämäntapoja, olen päättänyt panostaa suklaan suhteen vastedes määrän sijaan laatuun. Ei siis enää levyllistä halpissuklaata kerralla mätettynä, vaan pikemminkin pala tai pari laatusuklaata hitaasti nautiskellen.

Ja mikäpä olisi tähän tarpeeseen parempi kohde kuin Pariisin vanhin herkkupuoti?

A la mère de famille on nimittäin toiminut samalla liikepaikalla jo vuodesta 1761. Herkkukauppa on nähnyt niin Ranskan suuren vallankumouksen kuin Belle Époquen ja omistajasuhteetkin ovat vuosisatojen saatossa vaihdelleet perheeltä toiselle. Mutta puodin sisustus on entisellään: mustavalkoruutuiset laattalattiat, tummanpuhuvat, patinoituneet puutiskit, suuret kyltit ja lasipurkit. Täällä kannattaa poiketa jo ihan pelkän tunnelman vuoksi. Vierailu on sitä paitsi helppo ujuttaa tavalliselle turistireissulle, puoti nimittäin sijaitsee ihan suurten bulevardien tuntumassa.

Valitettavasti ympäröivän herkkumeren vuoksi unohdin ottaa kuvia tunnelmallisesta sisustuksesta. Olo oli kuin...öh...lapsella karkkikaupassa.

Puodin hieman erikoinen nimi, Perheenäidin/Perheenäidille, periytyy 1800-luvun alusta. Nuorena leskeksi jäänyt Marie-Adélaïde Bridault teki miehensä kuoleman jälkeen puodin eteen sisukkaasti töitä. Nuoren (ja tietysti vielä kauniin) lesken työpanos ja innovatiivisuus saivat herkkupuodin maineen kiirimään korttelin ulkopuolelle, ja niin alkoi herkkupuodin varsinainen kulta-aika.

Paitsi suklaata eri muodoissa, puodissa on kaupan muitakin makeita herkkuja laidasta laitaan. Kuvassa Aixin calissoneja.

Jos jotain negatiivista on sanottava, niin se on puodin melko tähtitieteellinen hintataso. Mutta toisaalta, mieluummin maksanen pennoseni senttiseni itsetehdystä laatusuklaasta kuin ylikansallisen yrityksen tehdasvalmisteisesta massasuklaasta.

Hintatasosta viis, eihän sieltä tyhjin käsin voinut lähteä...

A la mère de famillen roisin oranssi paperipussi ei kyllä toista millään muotoa puodin sisustuksen perinteikästä henkeä.

Mukaan tarttui kaksi 100 g:n suklaalevyä, joilla oli hintaa 4,50 euroa kappaleelta. Tarjolla olisi ollut myös perussuklaata ja jopa 99 %:sta tummaa suklaata, mutta päädyin tällä kertaa mönttisuklaaseen. Toisessa levyssä oli tummaa suklaata ja appelsiinia, toisessa maitosuklaata ja mm. pistaaseja ja rusinoita.

Suklaa oli hyvää. Täyteläistä ja...no suklaista. Appelsiini-/pähkinäsattumat toivat suklaaseen makeutta ja raikkauttakin, mutta eivät peittäneet suklaista makua kokonaan alleen. Jotta saan paremman kuvan, yritän silti maistaa ensi kerralla ihan vaan suklaata, ilman mitään sattumia.

Pariisista löytyy tietysti kymmeniä maineikkaita herkkupuoteja. Esimerkiksi Lindt avasi hiljattain 300 neliön suklaakaupan Pariisiin Opéran kylkeen. Mutta kun Pariisissa ollaan, kehotan sanomaan ei sveitsiläiselle hapatukselle, ja kokeilemaan aidosti pariisilaista vaihtoehtoa. ;)

A la mère de famillella on nykyisin useita liikkeitä Pariisissa, mutta aidoimmasta elämyksestä pääsee tietysti nauttimaan alkuperäisellä liikepaikalla.

A la mère de famille
35, rue du Faubourg Montmartre
Metro: Peletier/Grands Boulevards/Notre Dame de Lorette