perjantai 6. syyskuuta 2013

Honfleur

Tänään ei taida olla vielä karkkipäivä, mutta kurkistellaan silti äitelänsuloiseen Honfleuriin.


Varhain lauantaiaamuna taivalsin nimittäin halki krapulaisen aamu-usvaisen Caenin, joka oli puoliksi heräilemässä, puoliksi menossa vasta nukkumaan, ja hyppäsin Honfleurin-bussiin.

Olin ensin kaavaillut vierailevani läheisessä Deauvillessa, jossa oli parhaillaan käynnissä amerikkalaisen elokuvan festivaalit, eli Normandian versio Cannesin elokuvajuhlista. Lopulta päädyin kuitenkin Honfleuriin, lukuisten kehujen kannustamana. Ja siksikin, ettei Deauvillen mahdollinen festivaalitungos hirveästi houkuttanut.



Saavuin Honfleuriin kello kahdeksalta, ennen turistimassoja. Vanhan sataman veneilijät puuhastelivat pursillaan ja torimyyjät availivat kojujaan. Istahdin torin laidalle terassille aamupalastamaan teetä ja croissantia ja kuuntelemaan puolella korvalla kanta-asiakkaiden rupattelua.





Päivä valkeni harmaana, jopa pari tippaa ripsahti niskaan, mutta se kuului ikään kuin asiaan. Ja sitä harmautta ei oikein edes huomannut näin värikkäässä paikassa.






Mitä Honfleurissä sitten on? No lähinnä ruokapaikkoja, pikku putiikkeja ja ateljee-/galleriatiloja. Ja pari museota, joista jätin Eugene Boudin -museon väliin (kun niitä impressionisteja tuli jo nähtyä). Sen sijaan vierailin erittäin omaperäisessä Erik Satie -museossa, mutta siitä lisää joskus toiste.


Honfleurin kaupungin turisti-infosta on muuten saatavilla kävelyreittikarttoja, joiden avulla keskustaa voi kierrellä impressionistien jalanjäljillä ja bongailla maalauksista tuttuja maisemia ja kuvakulmia.


Tunnettuja honfleuriläisiä Boudainin ja Satien lisäksi: maalarit Alexandre Dubourg, Fernand Larue, Bernard Loriot sekä laivapotkuria Honfleurissä kehitellyt ja testaillut insinööri Frédéric Sauvage.





Honfleurissä oli toripäivä. Vaatepuoli oli keskittynyt vanhan sataman ympäristöön, ruokamyyjät puolestaan Sainte Catherinen puukirkkoa ympäröivälle aukiolle.



Punamulta näytti mukavan kotoisalta.
Sainte Catherinen 1400-luvulta peräisin oleva tummanpuhuva puukirkko oli mukavaa vaihtelua iänikuisten kivikirkkojen joukossa.




Kirkon ikkunaa.
Lounaspaikkavaihtoehtoja olin haravoinut netistä etukäteen. Himoitsin normandialaisia kreppejä/galetteja paikallisen siiderin kera. Mm. Tripadvisorin ja Yelpin arvioiden perusteella ruokapaikaksi valikoitui sitten Crêperie des Arts

En tullut kreppiravintolan julkisivusta tämän parempaa kuvaa näpänneeksi.
Tarjolla olisi ollut myös paikallisia erikoisuuksia mm. camembert- tai kampasimpukkatäytteillä, mutta päädyin lopulta perusmalliin, eli juusto-kinkku-muna-täytteiseen galette complèteen (7,50 euroa). Aterian hintaan sisältyi kuvan kaalisalaatti. Juomaksi valikoin mukillisen paikallista puolikuivaa siideriä (3 euroa).


Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Pääsin istumaan ikkunan ääreen nurkkapöytään, josta oli mukava tuijotella ohikulkijoita. 



Asukkaita Honfleurissä on vähän päälle 8000, mutta näin kesälauantaina väkimäärä helposti tuplaantuu, ellei jopa triplaannu.

Vanhan sataman satama-altaassa ui tämmöisiä vonkaleita. 

Tässä innostuin impressionistihenkeen vedenpinnan heijastumista. Lokkia selvästi ärsytti turistityylinen kuvanläiskintäni.

Lounasaikaan aamulla niin hiljainen sataman terassialue oli jo täpötäynnä.


Crêperie des Artistes
rue du Puit
Carré des Arts/Quartier Saint Catherine
14600 Honfleur

Bus Verts Calvados -yhtiön linja 20 kulkee Caenista Honfleuriin reilussa parissa tunnissa. Ellei maakuntamatkailu kiinnosta ja aika on tiukilla, kannattaa valita muutaman kerran päivässä kulkeva pikavuorolinja 39 (aikataulut linjan 20 aikataulujen joukossa), joka kulkee matkan noin tunnissa. Bussilla 39 matka maksaa reilut 8 euroa suuntaansa, bussilla 20 ilmeisesti hieman vähemmän. Nopeimmin matka taittunee henkilöautolla, sillä Caenista on Honfleuriin vain kuutisenkymmentä kilometriä. Kunhan tulee ajoissa, jotta löytää hyvän pysäköintipaikan.

16 kommenttia:

  1. Vanha puukirkko on melkoinen ylläri tässä maassa ja varsinkin, kun tietää että viereinen Le Havre pommitettiin maan tasalle sodan aikana. Onneksi Honfleur säästyi. Ihania kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta virka! Todellakin onni, että Honfleur sentään säästyi, vaikka molemmin puolin kaupunkeja pommitettiin tuusannuuskaksi.

      Poista
  2. Huh huh, jo 1990-luvulla keräsin Honfleurin matkailuesitteitä ajatuksena matkustaa sinne. Sielläkään en vielä ole käynyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt sun pitää kyllä ehdottomasti järjestää se Normandian-reissu heti seuraavalle lomalle. :) Siellä on niiin paljon nähtävää ja koettavaa.

      Poista
  3. Aikainen lintu nappaa madon ja aikainen kuvaaja hyvät kuvat! Kivan näköinen paikka on tämäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Aamuihmisenä allekirjoitan tuo sanonnan täysin. :) Oli kiva pyöriä heräilevässä Honfleurissä, ennen kuin massat saapuivat tungeksimaan kujille. :)

      Poista
  4. Olipa tunnelmaisen näköinen paikka. Torimeininkikin jotenkin monin verroin houkuttelevamman ja elävämmän oloista kuin saman kokoluokan suomalaiskylissä (esimerkkinä vaikkapa Orivedellä). :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, Orivesi on toki sekin tosi vetovoimainen paikka, mutta ehkä se ei vedä ihan yhtä paljon väkeä kuitenkaan puoleensa, joten toreillakin on vähemmän liikevaihtoa? ;) Muutenkin musta tuntuu, että Ranskassa ihmisillä on selvästi tapana asioida useammin toreilla kuin Suomessa, jossa karautetaan siihen automarkettiin kerran viikossa. Kun ei kysyntää ole, niin tarjontakin on heikkoa. Tosin voipi olla, että hinta-laatusuhdekin on ainakin parhaan satosesongin ulkopuolella Suomen toreilla ehkä heikompi?

      Poista
  5. Kuvista ja tunnelman välittämisestä täysi kymppi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos kiitettävästä arvosanasta! :)

      Poista
  6. Ihania kuvia. Satama tuo mieleen Kööpenhaminan Nyhav-satama-alueen. Talot ovat Kööpenhaminassa vain värikkäämpiä.
    Tarja L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tuolla oli niin pittoreskit maisemat, että epäihania kuvia olisi ollut vaikeaa saada otetuksi. ;D

      Minullekin tuli tuosta satamasta Kööpenhamina mieleen, vaikken ole siellä koskaan käynytkään. Kuvia on vaan tullut nähtyä niin paljon. :)

      Poista
  7. Ihania kuvia. Edellisten kommenttien tapaan minullekin tuli Kööpenhamina mieleen, kai sitä vertaa uusia paikkoja mielessään jo tuttuihin kaupunkikuviin.
    Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna! :) Totta, tulee mieleen eräs marseillelainen tuttu, joka näki Tukholmassa vieraillessaan kaikkialla paikallisia esimerkkejä Marseillen maamerkeistä. :D

      Poista
  8. Sööttejä kuvia!!! Ja Köpis täälläkin mielessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kiva muuten, kun olet taas bloggailemassa. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.