Esimerkiksi Pariisin modernin taiteen museon Keith Haring -näyttelyyn ei ollut eilen illalla käytännössä lainkaan jonoa.
Itselläni ei ollut Keith Haringista suoraan sanottuna suurempaa mielikuvaa kuin tutisevat tikku-ukot ja loikkivat koirat. Sellainen hilpeän positiivinen tunnelma. Kun näyttelyn otsikkona oli kuitenkin Political Line, odotin jännityksellä, millaista poliittisuutta tikku-ukoista saisi irti.
Ja olihan siellä sitä, poliittisuutta. Mutta minun silmiini vähän lapsellisen alleviivaavasti. Anteeksi.
Kuka oli tämä häiskä ja mitä hän teki? Keith Haring (1958 - 1990) oli yhdysvaltalainen kuvataiteilija, joka tuli alkujaan tunnetuksi katutaiteensa kautta.
 |
| Ihmishahmon läpi hyppäävä koira oli toistuva aihe Haringin kuvituksissa 1980-luvun alusta asti. Haring sai vision tähän kuultuaan John Lennonin murhasta. |
Haring ajoi montaa asiaa. Hän puolusti yksilön oikeuksia valtiota vastaan sekä kritisoi kapitalismia ja Yhdysvaltojen hegemoniaa, massamediaa, uskontoa, rasismia ja ydinaseita. 1980-luvun trendiaiheita siis.
Minulle Haringin lähestymistapa muistutti maailmantuskaa kokevan lukiolaisen lähestymistapaa. Ehkä tämä kaikki sitten oli aikoinaan tuoretta? Ja olihan Haring taiteillessaan nuori, vaikkei sentään enää lukiolainen.
 |
| Katutaiteilijana aloittanut Haring piirustamassa metrossa. |
 |
| Koko näyttely henki 1980-lukua ja taustalla soi kasarihenkinen jytke. |
Perinteisessä kristityssä perheessä kasvaneen Haringin uskonnon kritiikki liittyi hänen kriittiseen näkemykseensä historiasta ja kolonialismista:
"A lot of the evil in the world is done in the name of good (religion, false prophets, bullshit artists, politicians, businessmen)".
Kykeniköhän Haring itseironiaan, vai kokiko hän olevansa "bullshit artistien" yläpuolella?
 |
| Keith Haring: "Photographers", featuring Riina. |
 |
| Valtaosa Haringin töistä tuntui olevan nimettömiä. Tässä kuitenkin Tree of Monkeys vuodelta 1984. |
 |
| Brazil, 1989. |
Näyttelyn ainoa osa, joka minua todella puhutteli, olivat sen viimeiset työt. Muutettuaan New Yorkiin 1970-luvun lopussa Haring oli avoin homoseksuaalisuutensa suhteen. 1980-luvulla homoyhteisöön iskeneestä aidsista tuli Haringille jälleen yksi taistelun aihe. Taistelu muuttui henkilökohtaiseksi vuonna 1988, jolloin Haring sai tietää kärsivänsä samasta sairaudesta. Haring menehtyi aidsiin 16.2.1990 New Yorkissa, 31-vuotiaana.
 |
| Silence = Death, 1989. |
 |
| Silence = Death, 1989 (yksityiskohta) |
 |
| Unfinished Painting, 1989 |
Keith Haring: The Political Line
19.4. - 18.8.2013
MAM (Musée d'art moderne de la ville de Paris)
11, avenue du Président Wilson
Metro: Iéna/Alma - Marceau
Ei ehkä ihan muhun iskevää taidetta.. tuli lähinnä mieleen ne Berliinin liikennevalo-ukot ja niistä tehdyt tilpehöörit :)
VastaaPoistaEi kyllä ollut ihan minunkaan juttuni, kuten ehkä tekstistä kävi ilmi. ;) Teoksia oli n. 250, joten tavaraa riitti, mutta se tuntui olevan aika pitkälti sitä saman toistoa. Olis mielenkiintoista kuulla Haring-fanin näkökulmaa asiaan. :) Ehkä multa jäi jotain oivaltamatta?
PoistaNäin muutamia vuosia sitten Haringin dokumentin ja juuri tuo hänen kohtalonsa pysäytti. Taide ei minullekaan ole sitä sykähdyttävintä, vaikka tuo Silence = Death sai aikaan kylmät väreet.
VastaaPoistaMietinkin, että tulikohan Haringista lopulta niinkin suuri nimi hänen kohtalonsa vuoksi? Nuo ihan viimeiset työt koskettivat minuakin, ehkä osittain siksi, että tiesi hänen tekohetkellä taistelleen tappavaa sairautta vastaan, mutta kyllä niistä minusta heijastui myös selvempi omakohtaisuus. Yleinen yhteiskuntakritiikki on harvoin yhtä koskettavaa kuin omasta kohtalosta ja omista ongelmista nouseva taide.
PoistaTunnistin tikku-ukot, mutta taiteilijasta en ollut ikinä aiemmin kuullutkaan. Kiitos, että autoit yhdistämään nimen taiteeseen. :)
VastaaPoistaPakko myöntää, etten mäkään ehkä Keith Haringin nimeä olisi osannut lonkalta heittää, ellen olisi katsellut puolisen vuotta valtavia näyttelymainoksia pitkin kaupunkia. ;D
Poista