sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Parikymppiä Pariisissa

Tämä sunnuntaiaamu valkeni Pariisissa viileänä, mutta aurinkoisena.

Ja mitäpä sitä aurinkoisena sunnuntaiaamuna ihminen mieluummin tekisi kuin juoksisi Eiffelin tanhuvilla 20 kilometriä lähes 30 000 muun sekopään seurassa.


Niin, minä en juossut, vaan vedin sängyssä peittoa toipilaana korviin. Taloutemme toinen ihmishahmo juoksi. Juoksipa vielä ykkösryhmässä. Ja pääsi tavoiteaikaansa. (1.27 ja jotain, virallista aikaa ei ole vielä tullut.) Edit.: Juoksijan pyynnöstä tarkennan, että järjestäjien ilmoittama virallinen aika oli 1:26:49.

Itse asiassa alkujaan hän oli ilmoittautunut kakkosryhmään, mutta aikaisempien aikojen perusteella hänet rankattiinkin yllättäin ykkösryhmään. Ilmeisesti toiseksi huonoimmalla miesten ajalla, mutta kuitenkin. 

Oltiin kuulemma vähän jännän äärellä siellä ammattilaisten keskellä juostessa, vauhtikin oli alkuun vähän hurja, mutta pakko oli pysytellä vauhdissa, ettei takaa tuleva massa murskaisi alleen.


Vähän harmitti, etten tullut lähteneeksi mukaan kameran kanssa, Pariisin keskustaa kiertävästä juoksijamassasta olisi voinut saada herttaisia kuvia. Mutta aikasemmilta vuosilta muistan kyllä, ettei parin tunnin värjöttely ulkosalla ole herkkua, varsinkaan vähän vilustuneena.


Juoksijoiden saama mitali oli herttaisen pinkki, tuli ihan rintasyöpäkamppanja mieleen. (Paitsi että olenko ainoa, jonka silmiin tuo juoksijoiden muodostama Eiffel-hässäkkä näyttää vähän siittiöltä?) 


Paitaa ei miekkonen sitten kehdannut edes käyttää. Pinkki kun on niiiin nolo ja epämiehekäs väri, eihän Kunnon Pariisilainen voi muutenkaan edes pukeutua kuin mustaan (poikkeustilassa ehkä valkoiseen, jos oikein pitää repäistä).

Pääsenpä siis minä sauvakävelemään komian pinkissä paidassa. Tämä yllä sauvakävelijäkin herättänee kunnioitusta Buttes-Chaumontin ja Bois de Vincennesin lenkkipoluilla. Paitsi että koko L on ehkä mitoitukseltaan hieman turhan ilmava. Tai, kuten miekkonen positiivis-kohteliaasti minun paidassa poseeratessani asian ilmaisi: 

"Sehän peittää mukavasti!"



Eikä siinä vielä kaikki. Vaikken 20 km tänään juossutkaan, suoriuduin sentään yhdestä suklaalevystä. Tämä on meillä miekkosen juoksuharrastukseen liittyvä vanha työnjako: Hän juoksee ja minä syön häneltä osanottajien saamat herkut. Mutta koska olen reilu, esimerkiksi omenan jätin hänelle.



20 km de Paris -tapahtuman nettisivut.

Ja juoksureitti näytti tältä:

18 kommenttia:

  1. Mahdollisimman hyvä työnjako;D

    VastaaPoista
  2. Sähän se reilu ja reipas olit. :D Voin kyl sieluni silmin nähdä sut sauvakävelemässä pinkissä paidassa ("tässä vähän chillaillaan, mut on sitä tiukempiakin lenkkejä vedetty").

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No enkö ollutkin? :D Ja näin mä tän vähän ajattelin, että paidan ansiosta ohitse puuskuttavat juoksijat ja mitkä lie penkillälöhöäjät vähän kunnioittaisivat sauvojaakin. ;P Tosin pitää ehkä kehottaa tuota seuraavaksi juoksemaan maratoneja, maraton-paidalla rispekti olisi ehkä vielä isompi.

      Poista
    2. Sitä paitsi, satuin ostamaan perjantaina just tuohon paitaan mätsäävät lenkkarit, kun entiset Karhut alkoivat vedellä viimeisiään. Mietin, että ovatko liian rätväkät, mutta eivät ole, ainakaan tuon paidan kanssa. Siinä saavat sitten kanssalenkkeilijät ihmetellä, että mikä oli se pinkki salama, joka ohitse vilahti. :P

      Poista
  3. Hieno suoritus miekkoselta, tuohon aikaan joutuu pistämään tossua toisen eteen ihan ripeää tahtia.
    Pikaista toipumista, suklaa auttanee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ihan hyvä aika, varsinkin kun hän ei juuri ole treenaillut. :P Kova kilpavietti ja kivunsietokyky paikkaavat puuttuvaa treeniä. :P

      Kiitos, mäkin luotan suklaa parantavaan vaikutukseen! :)

      Poista
  4. Kuulostaa oikein hyvältä työnjaolta! Mulle sopis sama, mutta tässä huushollissa saa yleensä olla taistelemassa viimeisestä suklaapalasta.
    Paranemisia sinne!

    p.s. olen samaa mieltä tuosta Eiffelistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Pidin itseäni jo ihan outona pervertikkona, mutta hienoa kuulla, että joku muu näki samaa. :D

      Poista
    2. Hiukan kyllä huolestuttaa, pistää miettimään, että mistäpä se sellainen mielleyhtymä kumpuilee?

      Poista
    3. Hmm... En ole varma haluanko edes tietää. ;) Herra Rorschach ehkä tietäisi, mutta onneksi hän kuoli jo melkein 100 vuotta sitten.

      Poista
  5. Oi, tuon minäkin olisin juossut mielelläni ja olisin siihen varmaan pystynyt, varsinkin kun tuollaisen mitalin saa ja vielä paidan! Wau! Ehkä tulen sen ensi vuonna juoksemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, unohdin toivottaa pikaista paranemista!!!

      Poista
    2. Kiitos toivotuksista, tänään on olo jo paree. Ja ehdottomasti kannattaa merkitä juoksukisa kalenteriin. 20 km ei ole mikään mahdoton matka juoksua harrastavalle. Hitaimmilla meni matkaan kolmisen tuntia, joten ei sen vauhdinkaan tarvitse ihan mahdoton olla. Plus että mikäs sen komiampi ympäristö juosta kuin Pariisi. Iso osa matkasta menee Boulognen pusikossa, mutta kuulemma nuo viimeiset kilometrit, kun käännytään Seinen rannalle ovat aivan uskomattomia. Väsy painaa raajoissa, mutta koko ranta ja sillat ovat täynnä hurraavia ihmisiä, joten tossu siirtyy toisen eteen kuin itsestään. Ainakin melkein. :)

      Poista
  6. Mitä, saako siellä juoksukilpailijoihin osallistujat herkkuja lahjaksi? Siinä olisikin motiivia osallistua. :-)

    Kivan pinkkejä juttuja. En kyllä tiedä kovin monta miestä, joka suostuisi tuon paidan päälleen laittamaan. Vähän ihmeellinen värivalinta järjestäjiltä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, kyllä suklaan eteen nyt parikytä kilometriä voi juosta! :D

      Mitä kuvia katselin, niin aika moni mies tuntui tuota pinkkiä välttelevän. Toki osa siksi, että heillä oli juoksuklubin tai vastaavan paita. Aikaisempina vuosina värivalinta on minusta ollut vähän vähemmän rätväkkä. Ja kyllä tuo näköjään herätti tapahtuman FB-sivuilla kommentointia, tyyliin: "Kai suunnittelija on jo vankilassa?!", "Auts, silmiin sattuu!". "Pitääkö muka yli kolmekymppisten pukeutua tuohon?", jne. ;) Mutta koskapa ranskikset olisivat tyytyväisiä mihinkään... ;)

      Poista
  7. Minä taas olen sitä mieltä, että seuraavalla kerralla miesten on PAKKO laittaa pinkki paita päälle ;) Ei siihen kuole! Sinistäkin vielä reunoilla!
    Hienosti juostu kyllä, ja kiva, että tuli herkullisia tuomisia toipilaalle mukana.
    Nyt kuvittelen sinut pinkissä teltassa sauvomassa :D
    Paidassa tuon kuvan idea tuli paremmin esille, mitalissa katselin, että mikä ihmeen bakteerihyökkäys on kyseessä?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olen kyllä vähän samaa mieltä, vähän urheiluhenkeä sais olla. Annos pirteää pinkkiä ei koskaan tee pahaa kellekään. ;)

      Hah, tuo mitalin kuva on kyllä varsinainen Rorschachin musteläiskätesti. :D

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.