Onko kiehtovampaa ja ennen kaikkea ranskalaisempaa aikakautta kuin 1700-luku valtavine peruukkeineen, syväänuurrettuine kaula-aukkoineen ja rokokookiekuroineen? Minä en ainakaan heti keksi. Koska pieni aikamatkailu tekee hyvää, poimin Normandian Maryn blogista vinkin ja pujahdin hälisevältä Marais'lta Cognacq-Jayn museon uumeniin.
Museo sijaitsee Hôtel de Dononissa, 1500-luvulla rakennetussa kaupunkikartanossa, joka on kiehtova pytkini jo itsessään. Edustaa kuulemma klassista ranskalaista renessanssia.
 |
| Museon sisäpihaa. |
 |
| Maalattuja kattohirsiä |
Museo on saanut nimensä pariisilaiselta yrittäjäpariskunnalta, Ernest Cognacqilta ja Marie-Louise Jaylta. Ernest aloitti uransa kauppaamalla sateenvarjoja sillalla, Marie-Louise myyjättärenä. Sinnikkäällä työllä pari päätyi avamaan maineikkaan La Samaritaine -tavaratalon ja kartuttamaan huisin omaisuuden.
Ernest ja Marie-Louise jäivät lapsettomiksi, joten johonkin ylimääräistä aikaa ja rahaa oli tuhlattava. 1800-luvun lopulla, lähes kuusikymppisenä, upporikkaana miehenä, Ernest päätti ryhtyä keräilijäksi. Kuoltuaan Ernest sitten testamenttasi keräilemänsä 1700-luvun taiteen Pariisin kaupungille.
 |
| Härski äijä kurkistelee ompelupöydän ääreen uinahtaneen neitokaisen tissejä. Mutta onpa neitosella luonnottoman pieni jalka! |
 |
| Muotivärinä kulta. |
Suosittelen museota kaikille 1700-luvun taiteesta kiinnostuneille. Selitystekstejä ei juuri tainnut englanniksi olla, mutta enpä tullut niitä juuri ranskaksikaan lukeneeksi, nautin vain kauniista esineistä. Ilmaisesta sisäänpääsystä huolimatta museo on hiljainen, mikä on tervetullutta vaihtelua liian suuren osan elämästään Pariisin jonoissa viettäneelle.
Erityisplussaa mukavasta henkilökunnasta. Liekö museovahdin homma hiljaisessa museossa vähän tylsää, mutta kaikki vahdit tervehtivät ja useampi heitti muutaman smalltalk-henkisen sanan. Oli kuin olisi ollut vieraisilla tavallista museota intiimimmässä tilassa, mutta ei ahdistavalla, vaan kodikkaalla tavalla.
 |
| Ranskalaisia kasvatusmetodeja 1700-luvulta. |
 |
| Tämä minimandoliini oli itse asiassa taskukello. |
 |
| Tässä nuuskarasia pin up -kuvituksella. |
 |
| Tämän lasisen nuuskarasia kylkeen oli koristeltu kaikenlaisia ihanan naisellisia kukerruksia. Kuten viuhka, lintu ja silitysrauta. |
 |
| Museon viehkoon puutarhaan on käynti Ruotsi-instituutin vierestä, osoitteesta 9, rue Payenne. |
Musée Cognacq-Jay
8, rue Elzévir
Metro: Saint Paul, Chemin vert
Tämä vaikutti jotenkin tosi lämminhenkiseltä paikalta. Sellaiselta, jossa olisi ihana käydä koleana sadepäivänä. :-)
VastaaPoistaJuuri sellainen se minusta olikin! :) Ja olipa ihanaa, kun sai pällistellä juttuja kaikessa rauhassa, ilman että massat tönivät ja mölisivät. ;)
PoistaWooh, ihania kuvia. Tuli heti mieli lähteä tuonne uudestaan. Maalaustaiteesta ja ennen muuta 1700-luvulla kukkineen portretti-taiteen ystäville tiedoksi, että museon kokoelmiin kuuluu teoksia Elisabeth Vigée Le Brun'ilta (Marie Antoinetten hovitaiteilija), Jean-Honoré Fragonardilta ja Maurice Quentin de La Tourilta.
VastaaPoistaHih, huomasin vasta blogiisi linkittäessäni, että olimme sattuneet ottamaan kuvia ihan samoista asioista. :) Kiitos vinkistä, ja myös tuosta tarkennuksesta. Kuten huomaat, mulla jäi tosiaan selitystekstit ja yksittäisten teosten taustoitukset ihan väliin. ;) Kunhan nautin tunnelmasta. :)
PoistaKaunista ja kimalteista.
VastaaPoistaSamaritaine oli kerrassaan hieno tavaratalo portaikkoineen ja kattoterasseineen.
Siellä en tainnut koskaan ehtiä tavarataloaikoina käydäkään, kuvia vain nähnyt. :)
PoistaOnpa ihastuttavan tunnelmallinen museo ja vaikuttavan näköinen kerta kaikkiaan! :) Mitenoletkin noin suloisen paikan kekannut..? Tuonne pitäisi joskus päästä, kiitoksia vain vinkistä! :) Vivi Vinna
VastaaPoistaNormandiani-blogin Marylta sain idean, en ollut itse ennen paikasta kuullutkaan. Suosittelen, mukava tauko Marais-kierroksen lomassa. :)
PoistaTämäpäs oli kivan näköinen kierros ja plussaa tosiaan jos museoon on ilmainen sisäänpääsy. Jos jokin aikakausi pitäisi valita kuvaamaan Ranskaa se olisi tosiaankin 1700-luku. Museo tuo upeasti aikakautta esille!
VastaaPoistaKyllä, 1700-luvusta tulee heti Ranska mieleen. :) Tuo oli hyvä paikka taidetunnelmointiin, oppimispuoli saattoi jäädä vähän kevyemmäksi. Tai ehkä oma vikani, kun en ääniopasta ottanut, enkä jaksanut edes tekstitauluja lueskella. ;)
PoistaIhastuttavaa kullanhohtoa tuolla.Etenkin nuo maalaukset ovat niin kauniita tuolta ajalta.
VastaaPoistaMinustakin! Olisipa hienoa saada itsestä samaan tyyliin tehty maalaus! :D
PoistaPerukkeja en kaipaa, mutta tuo korsetti-puvut vois tulla takaisin:).
VastaaPoistaEi jonoja ja ilmaiseksi. Voiko se edes olla totta?
Ei jonoja ja ilmaiseksi ei tosiaan kuulosta ainakaan yhtään pariisilaiselta elämykseltä! ;D Ehkä tämä on vielä ns. hidden gem? :)
PoistaOnpas kaunista, runsasta ja mielenkiintoista. Minäkin pidin noista maalauksista. Aika hieno lahjoitus Pariisille tuo kokoelma.
VastaaPoistaOli kyllä avokätinen. Vaikka mikäs siinä, jos omia perillisiäkään ei ollut.
PoistaIhania esineita, tuo nuuskarasia on kerrassaan kaunis!
VastaaPoistaNiinpä! Ajatella, että nuuskaamisessakin voi olla jotain siroa ja sievää? :D
PoistaKivalta paikalta näyttää ja todellakin uskomatonta, ettei jonotusta ja vielä ilmaiseksi! Meillä oli käytössä se Pariisin museokortti, joka kyllä osoittautui todella hyväksi hankinnaksi. Nuorisolle sitä ei edes tarvinnut hankkia, koska kaikki museot, missä kortin avulla kävimme, olivat ilmaiset alle 18 vuotiaille. Sillä pääsi kätevästi jonojen ohitse (paitsi Versaillessa, jossa ei ollut erillistä jonoa museokortin omistaville).
VastaaPoistaHarmi, että lähdimme matkalle ennen tätä kirjoitusta enkä sitten nähnyt tätä ollenkaan. Pyörimme nimittäin juuri noilla seuduilla viime viikolla, kun meillä oli tarjoitus mennä syömään Mob:iin, joka nettitietojen vastaisesti oli kuitenkin kiinni ja päädyimme sitten läheiseen Nanashi ravintolaan, jota kyllä voin suositella kasvisravintolavaihtoehdoksi. Tosin meidän nuoriso ei kyllä ollut kovin innoissaan tosta Nanashista, mutta meille aikuisille ruoka maistui erinomaisen hyvin. Ja lähistöllähän on mitä ihanimpia leipomoja, joissa sitten nuorison loppunälkä saatiin tyydytettyä :-). Kiitos muuten siitä kasvisruokakirjoituksesta, siitä oli siis matkallamme apua :-).
Pariisi on kerrassaan upea kaupunki, 8 päivää kului liiankin nopeasti ja mielellään olisin jäänyt pidemmäksikin aikaa, koska meillähän kävi todellinen tuuri ilmojenkin suhteen. Monta vinkkiäsi ehdittiin hyödyntää!
Onpas mahtavaa, että reissu sujui odotusten mukaan! :) Ehdinkin jo miettiä, että miten reissunne onnistui. Kiitos myös vinkeistä!
PoistaPariisi on ehdoton lempikohteeni Euroopassa! Täynnä taidetta ja kultaa :)
VastaaPoista