tiistai 22. helmikuuta 2011

Pariisiin hinnalla millä hyvänsä?

Amerikkalaisia sarjoja katsoneet tietävät, että kaikkien Pariisissa asuvien ikkunoista avautuu näkymä välkkyvälle Eiffel-tornille. Asunnot ovat romanttisia ullakkohuoneistoja ja työmatka sujuu romanttisesti pyöräillen tai skootterilla, baskeri päässä ja patonki tarakalla keikkuen.

Inhorealisti tietää, että ullakkohuoneisto on talvisin vetoinen ja kesäisin tukalan kuuma. Työmatka sujuu kanssapariisilaisiin puristautuneena ruuhkametrossa tai haisevassa RER-junassa.

Silti moni inhorealistikin asuu Pariisissa. Työssäkäyvä selittää tätä työpaikoilla; Ranskan hallinto ja työpaikat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle - suhteessa vielä voimakkaammin kuin Suomessa. Tuttavapiirin eläkeläisrouva selittää tätä sosiaalisella elämällä. Kyseinen, hieman yli 60-vuotias naimaton madame etsii parhaillaan uutta asuntoa. Entisessä on vajaat 20 neliötä ja vuode, joka nostetaan päivisin ylös ja suljetaan kaappiin. Myymällä tämän asuntonsa rouva saisi Keskiylängön 50 000 asukkaan pikkukaupungista 150 neliön talon hulppealla puutarhalla ja uima-altaalla. Huomautettuani asiasta rouva kohautti olkiaan: ”Mitä ihmettä minä siellä maalla tekisin?”

Taloussanomat tiesi hiljattain kertoa, että Helsingissä maksetaan asumisesta Pariisin hintoja. Jutun yhteydessä olleessa taulukossa ilmoitettiin 50 neliön pariisilaiskaksion vuokraksi hämmentävän matalat 800 euroa. Uskottavampi keskivuokratilasto löytyy osoitteesta http://www.immobilier-paris-idf.com/2009/03/100075/les-loyers-a-paris-et-region-parisienne/
Kyseisen tilaston mukaan 50 neliön vuokraaminen maksoi vuonna 2009 keskimäärin 955 euroa Pariisin halvimmassa 20. kaupunginosassa ja kalleimmassa 5. kaupunginosassa keskimäärin 1355 euroa. Nämä hinnat ohittavat jo Taloussanomien 50 helsinkiläisneliön keskihinnaksi ilmoittamat 828 euroa. Huomattakoon vielä, että kyseisen Taloussanomien taulukon mukaan helsinkiläisillä on käytössään kuukausittain keskimäärin reilut 100 euroa pariisilaisia enemmän.

Silti Pariisi houkuttelee. Onhan täällä palveluja, kulttuuria ja tunnelmaa. Ja niitä työpaikkoja…

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.